Vain somessa kampanjoiva ehdokas pyllistää kotimaalleen
Perinteinen media on yhä tärkein tietolähde äänestäjille, muistuttaa MT:n vastaava päätoimittaja.
Äänestäjiä tutustumassa alue- ja kuntavaalien ehdokkaisiin Kuopiossa keväällä 2025. Kuva: Timo Villanen7.8.202606:00
Lue artikkelin tiivistelmä- Puolueet käyttivät somenäkyvyyteen suuria summia, mutta Uutismedian liiton kyselyjen mukaan lehdet olivat tärkein tietolähde alue- ja kuntavaaleissa 2025.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Ensi kevään eduskuntavaaleista on povattu ensimmäisiä tekoälyvaaleja. Ehdokkaat hyödyntävät tekoälyä kampanjoissaan ja media faktantarkistuksessa.
Näkyvyyden maksimointi on sähköistynyt viime vuosina muutenkin. Puolueet järjestöineen käyttivät Turun Sanomien mukaan viimeisimmissä vaaleissa huomattavia summia poliittisen näkyvyyden lisäämiseen sosiaalisen median alustoilla (27.7). Lehti pohjasi tietonsa Metan mainoskirjaston raporttiin. Meta on useita somealustoja omistava yhdysvaltalaisyhtiö.
Selvitys kattaa maksetun näkyvyyden Facebookissa huhtikuusta 2019 lokakuuhun 2025. Tänä aikana järjestettiin kahdet kunta- ja aluevaalit, eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit sekä presidentinvaalit. Yksi keino huomioarvon kasvattamiseksi on ostaa lisänäkyvyyttä somealustoille tekemilleen julkaisuille.
Puolueiden tasolla summat voivat nousta suuriksi.
Eniten rahaa käytti noin 300 000 eurollaan kokoomus. Toiseksi tuli Sdp vajaalla 250 000:lla ja kolmanneksi vasemmistoliitto noin 200 000 eurolla. Niiden jälkeen eniten euroja käyttivät vihreät ja keskusta. Isoista puolueista pienin potti oli perussuomalaisilla, reilut 80 000 euroa. Etujärjestöistä ahkerimmin näkyvyyttä julkaisuilleen ostivat keskusjärjestö SAK, Teollisuusliitto sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto. Työnantajapuoli kasvatti näkyvyyttään huomattavasti pienemmillä summilla.
Meta on ilmoittanut kieltävänsä poliittisen ja vaaleihin liittyvän mainonnan alustoillaan EU:ssa. Syynä on EU-asetus, joka velvoittaa merkitsemään poliittiset mainokset sekä kertomaan niiden rahoittajan. Asetus kiristää poliittisen mainonnan merkitsemisvelvoitteita myös perinteisessä mediassa. Asetus ei kuitenkaan välttämättä estä ehdokkaita jakamasta poliittista sisältöä tileillään esimerkiksi kannanottoina tai linkkeinä. Käytäntö näyttää, millaisen rajan alustajätit ja valvovat viranomaiset vetävät ehdokkaiden omien postausten ja varsinaisten mainosten välille vai vetävätkö lainkaan. Nähtäväksi jää myös lisänäkyvyyden hankkimisen vaikutus tulkintaan.
Poliitikot puhuvat mielellään kotimaisuuden puolesta, mikä näkyy ruuantuotannosta ja sähköverkoista käytävässä keskustelussa. Suomalaisuutta kannattaa suosia myös vaalityössä. Sanomalehdet tavoittavat 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista 89–97 prosenttia. Lehdet olivat äänestäjille tärkein media alue- ja kuntavaaleissa 2025. Kuntavaaleissa some oli vasta viidenneksi- ja aluevaaleissa neljänneksi merkittävin tietolähde. Aiempaa useampi lukee lehtensä digitaalisesti, mutta myös paperilehdillä on yhä iso merkitys. Tiedot käyvät ilmi yksityisen median toimialajärjestön Uutismedian liiton kyselyistä.
Perinteinen kotimainen media on siksi luotettavin tiedonlähde äänestäjille ja uskottavin näkyvyysalusta ehdokkaille.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden vastaava päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
