Maaseutu tarvitsee vahvan edunajajan

Maaseutu ja maaseudun elinkeinot ovat näyttävästi esillä tänään ja huomenna Helsingissä, kun Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) viettää satavuotisjuhlaa ja liittokokousta. Juhla alkaa tänään vanhojen ja uusien työkoneiden näyttelyllä Rautatietorilla ja koneiden marssilla läpi Helsingin Messukeskukseen.

Ensi maanantaina alkaa Messukeskuksessa nelipäiväinen Maailman viljelijäjärjestön WFO:n yleiskokous.

MTK:n satavuotistaivaalta ei juhlita pelkästään Helsingissä, vaan juhlia järjestetään ympäri Suomea. Keskusliiton lisäksi myös monet jäsenliitot ja yhdistykset täyttävät tänä vuonna sata vuotta.

MTK:n rooli ja asema ovat vuosisadan aikana muuttuneet monta kertaa, mutta tehtävä on säilynyt samana; maaseudun asukkaiden ja elinkeinojen etujen ajaminen. Tässä tehtävässä MTK on monista vaikeuksista huolimatta onnistunut suhteellisen hyvin.

MTK:n rooli tuottajien etujärjestönä muuttui merkittävästi Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi. Ennen EU-jäsenyyttä MTK neuvotteli valtiovallan kanssa maataloustuloneuvotteluissa ja puun hinnasta metsäteollisuuden kanssa. Nyt maatalouspolitiikasta päätetään suurelta osin EU:n tasolla. Edunvalvonnalle muutos on ollut haastava.

MTK on kuitenkin säilyttänyt ja jopa vahvistanut asemiaan yhteiskunnassa. Ainakin suomalaisten suhtautuminen järjestöön on kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Konsulttiyhtiö Tekirin teettämän Luottamuspuntarin mukaan suomalaiset luottavat MTK:hon enemmän kuin keskimäärin muihin etujärjestöihin. Eniten MTK:hon luottavat 15–44-vuotiaat.

MTK:n suurimmat vahvuudet ovat selvityksen mukaan hyvä maine, vastuunkanto maailmasta, osaaminen ja toimiminen oikein. Eniten parantamisen varaa on avoimuudessa, toivon luomisessa ja rohkeudessa. (MT 21.4.)

Samansuuntaisia tuloksi on saatu myös muissa selvityksissä. MT:n Gallup Elintarviketiedolla teettämän kyselyn mukaan suomalaisten suhtautuminen MTK:hon on tällä vuosikymmenellä muuttunut myönteisimmäksi. (MT 2.6.)

Vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä vähintään melko myönteisesti MTK:hon suhtautui 67 prosenttia vastanneista. Nyt vähintäänkin melko myönteisesti suhtautuvia on 81 prosenttia suomalaisista. Yli 60 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että MTK:lla on hyvä maine.

Suomalaiset pitävät MTK:n ajamia asioita tärkeinä. Toukokuun alussa tehdyn kyselyn mukaan noin 85 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että MTK toimii kotimaisen ruuan riittävyyden turvaamiseksi. Yhtä moni pitää tärkeänä MTK:n toimintaa viljelijöiden toimeentulon puolesta. (MT 26.5.)

Keskustelu maatalouden tuista nousee aika ajoin esiin. MT:n pari viikkoa sitten tekemän kyselyn mukaan selkeä enemmistö suomalaisista katsoo, että maataloustukea tarvitaan, jotta pystytään turvaamaan ruuan riittävyys ja laatu sekä viljelijöiden toimeentulo. Tukea pidetään tarpeellisena myös maaseudun asutuksen ja palvelujen takia.

Tuottajien ja MTK:n saama arvostus on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tuottajien pitää saada oikeudenmukainen osansa elintarvikeketjun tuloista. Tilanteen korjaaminen ei näytä onnistuvan ilman kilpailulain muuttamista. Eduskunnasta on löydyttävä riittävästi rohkeutta muutosten tekemiseen.

Maa- ja metsätalouden merkitys tulee tulevaisuudessa korostuman entisestään, koska niiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen. Lähes kaikilla on mielipide, miten metsiämme pitäisi hoitaa ja kuinka ruokaa tuottaa. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, halutaan ilmastopolitiikan varjolla päätösvaltaa metsiemme käytöstä siirtää EU:lle.

Suomi ja suomalainen maaseutu tarvitsevat tulevaisuudessakin vahvaa edunvalvontaa.