Viinien tulo kaupan hyllyille voisi murtaa Alkon monopolin

Viinien siirtyminen myös päivittäistavarakaupan hyllyille saattaisi viedä väkevämmätkin juomat mukananaan. Kuva: Carolina Husu

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet joutuvat ottamaan kantaa myös tulevaisuuden alkoholipolitiikkaan. Päivittäistavarakauppa on kevään aikana kampanjoinut vahvasti sen puolesta, että viinit tulisivat myös kauppojen hyllyille.

Tuoreessa MT Gallupissa viinien ja väkevien myynti jakaa suomalaisten mielipiteet. Kantarin toteuttamassa kyselyssä 43 prosenttia kannatti Alkon yksinoikeuden poistamista ja 41 prosenttia pitäisivät viinit ja väkevät edelleen Alkossa. Alkon viestintäjohtaja Maarit Iso-Aho puolustaa monopolia alkoholin terveyshaittojen torjunnalla ja Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kaupan kantaa kuluttajan eduilla. (MT 2.6.)

Vaikka päivittäistavarakauppa haluaa vain viinit, saattaa käydä niin, että mukana tulisivat myös väkevät. Alkolla on yli 5,5 prosenttisten alkoholijuomien myynnin monopoli. Se on poikkeus EU:ssa samoin kuin Veikkauksen rahapelimonopoli. Poikkeusta perustellaan kansanterveydellä ja alkoholihaittojen ehkäisyllä. Jos nykytilanne muuttuu, EU:lla saattaa olla oma mielipide Alkon monopolin jatkamisesta.

Suomen alkoholijuomakauppa ry:n toiminnanjohtajan Susannan Heikkisen mielestä Alkon monopoli pelkästään väkeville alkoholijuomille ei ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollinen. Se tarkoittaisi, että viinien mukana myös väkevät tulisivat kaupan hyllyille. Heikkisen mukaan heidän kantansa on, että jatketaan nykylinjalla tai sitten viinit ja väkevät samanaikaisesti ruokakauppamyyntiin ilman siirtymäaikoja ja kokeiluja. (Yle 27.5.)

Kauppa on eri mieltä ja haluaa vain viinit. Luodon mukaan Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorin Juha Raition ja tohtorikoulutettavan Kukka Kuuselan tuoreen asiantuntijalausunnon mukaan EU-säätelyä voidaan tulkita niin, että viinit voi tuoda vähittäiskauppaan ilman Alkon monopolin murtumista.

Kysymys ei ole vain viinien ja viinan saatavuudesta, vaan myös siitä, millä hinnalla valtio luovuttaisi omistamansa yhtiön toimintoja kaupalle ja kuka maksaa mahdolliset haitat? Hyötyjä ja haittoja ei voi erottaa.