Vihreän siirtymän laskuja lankeaa maksettavaksi

Euroopan parlamentti hyväksyi komission esityksen kriittisiä mineraaleja tuottavien kaivosten lupaprosessi nopeuttamisesta. Esimerkiksi Terrafamen kaivoksesta Sotkamossa löytyy näitä mineraaleja. Kuva: Pentti Vänskä

Vihreän siirtymän ohjelma on EU:n komission kärkihanke. Sillä pyritään muun muassa lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Ohjelmaa on ajettu eteenpäin sivulle vilkuilematta. Tavoite, ilmastonmuutoksen torjuminen, on sinänsä erittäin kannatettava, mutta keinoissa on ollut toivomisen varaa.

Esimerkiksi liikenteen sähköistämistä ja tuulienergian lisäämistä on perusteltu päästöttömyydellä. Näinhän se ei ole, koska sähköistäminen vaatii muun muassa paljon harvinaisia mineraaleja. Niiden louhimisen aiheuttamista haitoista ei ole paljoa puhuttu, koska se tapahtuu muualla ja haitat ovat poissa silmistä.

EU:ssa on vihdoin herätty kriittisten mineraalien ongelmaan. Nytkään ei puhuta niiden kaivamisen muualla aiheuttamista haitoista, vaan niiden saatavuudesta tulevaisuudessa.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikon torstaina Euroopan komission kriittisiä mineraaleja koskevan asetusesityksen. Se koskee 15:ttä strategisesti tärkeäksi luokiteltua kriittistä raaka-ainetta. Asetuksella halutaan kiirehtiä uusien kaivosten avaamista EU:n alueella. Esityksen mukaan komissio tekisi listan strategisista kaivoshankkeista, joita nopeutettu lupakäsittely koskee. Jäsenmaille olisi lopullinen valta päättää kaivosluvasta.

Kriittisiä mineraaleja tuottavien kaivosten lupaprosessi sai kestää enintään kaksi vuotta. Tällaisia raaka-aineita ovat monet harvinaiset metallit, joita tarvitaan muun muassa sähköautojen ja tuulivoimaloiden, digiteollisuuden sekä avaruus- ja terveysteknologian hankkeissa.

Seuraavaksi esitys etenee Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteeseen mennessä.

Asetuksella EU pyrkii eroon Kiina-riippuvuudesta. Tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen akuissa tarvittavasta litiumista ja koboltista lähes kaikki on EU:ssa tuontitavaraa. Niistä valtaosa tuodaan Kiinasta.

Komission esittämää tavoitetta voi pitää maltillisena. Jos asetus toteutuu, EU:n pitäisi vuonna 2030 tuottaa itse kymmenen prosenttia kriittisistä raaka-aineista ja jalostaa niiden tarpeesta 40 prosenttia. Nyt EU:ssa louhitaan näistä raaka-aineista noin kolme prosenttia. Tavoitteena on lisäksi nostaa kierrätysmateriaalin osuus 15 prosenttiin.

Parlamentin hyväksymä esitys on erityisesti Suomen kannalta merkittävä, koska kyseisiä mineraaleja löytyy meiltä. EU:n tavoitteeseen liittyy Suomen kannalta sekä suuria mahdollisuuksia että uhkia. Kaivokset tuovat työtä ja toimeentuloa, mutta myös haittoja, jos asioita ei hoideta oikein.

Esityksen puolesta äänestäneen europarlamentaarikon Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä kyse on myös siitä, että on vastuutonta ja moraalitonta sulkea silmät siltä, kuka ja kuinka kaivaa raaka-aineet, joita tarvitsemme korkean elintasomme ylläpitämiseen. Sirpa Pietikäisen (kok.) mielestä vaarana on, että esimerkiksi Pohjois-Suomesta tulee EU:n raaka-ainepankki, josta raaka-aineet virtaavat muualle ja Suomelle jää käteen pilaantunut ympäristö ja siivoaminen. (Yle 15.9.)

Vaikka esityksessä todetaan, että jäsenmaalla on lopullinen valta päättää kaivoshankkeista alueellaan, uhkana on EU:n toimivallan kasvaminen saman tapaan kuin kansalliseen toimivaltaan kuuluvassa metsäpolitiikassa. EU on kaapannut metsissä suuren osan vallasta ilmasto- ja energiapolitiikan sekä monimuotoisuus- ja ennallistamisvaatimusten avulla. Suuri vaara on, että kaivosten suhteen käy samoin. Suomalaisten edunvalvojien pitää olla nyt hereillä.

Vihreää siirtymää edistettäessä on unohtunut, ettei ilmaisia lounaita ole. Kriittisten mineraalien osalta laskuja lankeaa nyt maksettavaksi. Lasku on jaettava jäsenmaiden kesken oikeudenmukaisesti.

Suuri uhka on, että kaivosten suhteen käy samoin kuin metsissäkin.