Ukraina ansaitsee paremman diilin, mitä Trump nyt esittää

Kuva: Timo Filpus

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tuli tunnetuksi Yhdysvalloissa Diili-televisio-ohjelmasta. Toisen presidenttikauden alkuviikot ovat näyttäneet, että maine diilien tekijänä on perusteltu.

Trump on tehnyt diilejä Ukrainan tulevaisuudesta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Ukrainassa, Euroopassa ja muualla maailmassa on jouduttu seuraamaan katseella, kuinka Yhdysvallat on tehnyt täyskäännöksen suhteessa Venäjään, Eurooppaan ja Natoon.

Takinkäännöksestä seurauksena Yhdysvallat tekee nyt tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä. Trump on tekemässä diiliä Ukrainan kriittisistä mineraaleista ja raaka-aineista. Financial Times -lehden mukaan Yhdysvallat oli vaatinut itselleen oikeutta puoleen mineraaleista, öljystä ja kaasusta tulevista mahdollisista tuotoista. Painostaakseen Ukrainaa Elon Musk on uhannut estää Ukrainaa käyttämästä omistamiaan satelliittiyhteyksiä, jos sopimusta ei synny. Nämä yhteydet ovat Ukrainalle rintamalla täysin välttämättömiä. (Yle 25.2.)

Epäselvää on, mitä Ukraina sopimuksesta saisi. Turvatakuita tai lisätukea Yhdysvallat ei ole lupaamassa, vaan ne ovat jäämässä eurooppalaisten maiden kontolle. Joka tapauksessa perjantaina on määrä allekirjoittaa maiden välinen mineraalisopimus.

Mitä Venäjä ja Yhdysvallat ovat sopineet? Näyttää siltä, että kyse on Ukrainan ja sen luonnonvarojen jakamisesta. Lisäksi Ukrainalta vaaditaan massiivisia "sotakorvauksia". Kysymys on vallasta, kriittisistä mineraaleista ja taloudellisista hyödyistä.

Neuvoteltuaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi, että Venäjällä ja Yhdysvalloilla voi olla edessään loistavia taloudellisia mahdollisuuksia. Putinin mukaan amerikkalaiset yritykset voisivat hyödyntää Venäjän miehittämien Ukrainan alueiden luonnonvaroja yhdessä venäläisten kanssa. Arvioiden mukaan jopa suurin osa maan mineraalivarannoista sijaitsee Venäjän miehittämillä alueilla.

Kiina ei ole ainakaan julkisuudessa ottanut kantaa Ukrainaa koskeviin sopimuksiin. Trumpin tavoitteeseen saada keskeiset liittolaisten mukaan asettamaan rajoituksia Kiinan puolijohdevallalle Kiina vastasi. Yhdysvaltojen suunnitelma painostaa muita maita hyökkäämään Kiinan puolijohdeteollisuutta vastaan tulee Kiinan ulkoministeriön mukaan kostautumaan.

Kiinan ja Yhdysvaltojen tavoitteet voivat törmätä luonnonvaroista rikkaassa Kongossa. Maan presidentti Felix Tshisekedi vertasi The New York Timesin haastattelussa Kongon tilannetta Ukrainaan ja Ruandan roolia Venäjään. Hän tarjosi vapaaehtoisesti osuuksia kaivosrikkauksistaan. Vastineeksi hän odottaa tukea Itä-Kongossa edennyttä kapinallisryhmää vastaan. (Yle 23.2.) Trump saattaa tarttua tarjoukseen, vaikka Kiinalla on ollut Kongossa hyvät asemat jo vuosikymmeniä.

Eurooppa on riippuvainen kriittisten mineraalien tuonnista, mutta Suomi on Euroopan mittakaavassa niiden tuottajana suurvalta. Esimerkiksi koboltissa Suomi on EU:n ainoa tuottaja ja maailman toiseksi suurin jalostaja Kiinan jälkeen.

Professori Sami Moision mukaan Suomen kannalta on keskeinen kysymys, pyrkiikö Yhdysvallat yhdistämään kriittisten raaka-aineiden saatavuuden myös erilaisiin Naton kautta syntyviin diileihin (Yle 23.1.). Moision kysymys on nyt relevantti ja ajankohtainen, koska hänen mielestään Trumpin ulkopoliittisessa linjassa on jopa piirteitä siirtomaavallan ajoista ja kylmän sodan aikaisesta etupiiriajattelusta (Yle 25.2.).

Tietenkin on tärkeää, että sotiminen Ukrainassa saadaan loppumaan. Se ei saisi kuitenkaan tarkoittaa, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa joutuu maksamaan rauhasta kohtuuttoman hinnan. Ukrainalla pitää olla paikka neuvottelupöydissä, joissa sen tulevaisuudesta päätetään. Maa ansaitsee paremman diilin, mitä sille näytetään nyt Yhdysvaltojen johdolla tarjottavan.