Hallituksen ideologinen pohja näkyy Kela-päätöksissä

Hallitus haluaa nyt kokeilla mallia, jossa yli 65-vuotiaat voisivat käydä yksityisellä yleislääkärillä terveyskeskusmaksun hinnalla. Kela maksaisi lääkäriasemille asetettavan hintakaton ja asiakasmaksun erotuksen. Kuva: Juho Leskinen

Hallituksen päätöstä nostaa yksityislääkärien Kela-korvausta kahdeksasta eurosta 30 euroon arvosteltiin heti tuoreeltaan. Sen katsottiin valuvan hyvätuloisten hyödyksi ja yksityisten lääkäriketjujen taskuihin. Hallituksen mukaan uudistus lyhentää hoitojonoja.

Kelan syyskuussa julkaisemat tilastot vahvistavat epäilyt todeksi. Uudistuksen jälkeen korvauksiin on käytetty kolminkertainen määrä verovaroja aiempaan verrattuna. Yksityislääkärillä käyntien määrä oli noussut vain pari prosenttia, millä ei ole minkäänlaista vaikutusta julkisiin hoitojonoihin. Lisäksi hyödyt kohdistuivat selvästi enemmän hyvätuloisille. (IL 4.10.)

Uusia muutoksia on tulossa. Hallitus esittää ensi syksynä alkavaa kokeilua, jossa yli 65-vuotiaat voisivat käydä yksityisellä yleislääkärillä terveyskeskusmaksun hinnalla, eli 28 eurolla. Lääkärikäynneille määritellään hintakatto, eikä heidän lääkärikäynneistä voi periä toimistomaksuja. Kela maksaisi kokeilussa mukana oleville lääkäriasemille hintakaton ja 28 euron välisen erotuksen.

On kuitenkin mahdollista, että paineet julkisella puolella vähenevät ja tuki kohdistuu paremmin asiakkaalle, mutta hinta saattaa nousta korkeaksi. Miten yksityiset lääkärit suhtautuvat hintakattoon? Ainakin hyvinvointialueiden ostopalvelut ovat olleet kalliita.

Kustannuksia lisää myös se, että muun muassa silmätautien erikoislääkärien ja gynekologien vastaanotoilla käynneistä Kela-korvaus nousee, fysioterapia palautetaan korvattavaksi ja hammashoidon korvauksia korotetaan maltillisesti. Hallitus on varannut korvausten kasvuun yhteensä 335 miljoonaa neljän vuoden aikana.

Uusikin malli herättää kritiikkiä. Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten asiantuntijalääkärin Kati Myllymäen mielestä kokeilu on hölmöläisten peiton jatkamista eikä se vahvista perusterveydenhuoltoa. Hänen mukaansa on erikoista, että hallitus purkaa perusterveydenhuollon hoitotakuun ja leikkaa hyvinvointialueiden budjeteista samalla, kun Kela-korvauksia nostetaan 335 miljoonalla. (Talouselämä 12.10.).

Myllymäkeä on rieponut viimeiset 25 vuotta, että julkinen perusterveydenhuolto rapautuu ja sitten tehdään tällaisia yksittäisiä temppuja, joilla sanotaan, että nyt turvataan hoitoon pääsy.

Terveyspalveluyhtiöiden mukana oleminen hallituksen uudessa Kela-korvauskokeilussa ei ole varmaa. Terveysyritysten etujärjestön Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma toivoo, että alan toimijat otetaan heti alkuvaiheessa valmisteluun mukaan, koska tämä on kolmen kauppa: kansalaiset, julkinen sektori ja yksityiset toimijat. (IL 9.10.)

Sote-palvelujen uudistamisen pitkän prosessin aikana puolueiden ideologiat ovat nousseet vahvasti pintaan. Näin on myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen sote-palveluja koskevissa esityksissä. Yksityinen terveydenhuolto on hallituksen suosiossa eri tavalla kuin edellisessä hallituksessa.

Periaatteessa on hyvä asia, että on erilaisia näkemyksiä asioiden hoitamisessa. Äänestäjät voivat vaaleissa vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa he haluavat hallituksen tekevän. On kuitenkin muistettava, että sote-palveluissa on kysymys niin suurista asioista, että muutoksia on harkittava tarkasti. Iso laiva kääntyy hitaasti.

Nopeitakin päätöksiä voi tehdä, jos huomataan, ettei tehty uudistus toimi halutulla tavalla. Näin on Orpon hallitus tekemässä, mutta panostaen edelleen yksityisiin lääkäripalveluihin. Asiakkaan kannalta on tärkeintä, että mallista riippumatta lääkäriin pääsee ajoissa kohtuullisen matkan päästä ja kohtuullisella hinnalla. Vaarana on kuitenkin, että lääkäripalvelut jatkavat keskittymistä eivätkä kustannukset kahdella rinnakkaisella mallilla alene.