Hallituksen taival ei tule jatkossakaan helpottumaan

Kuva: Timo Filpus

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt kovia talouspäätöksiä. Verojen kiristykset, erilaiset menoleikkaukset ja työmarkkinoita koskevat päätökset eivät kuitenkaan ole horjuttaneet hallituspuolueiden kansanedustajien luottamusta hallitukseen. Sairaalaverkkoa koskevat leikkaukset olivat eräänlainen taitekohta. Osa hallituspuolueiden edustajista äänesti hallituksen esitystä vastaan ja kaksi edustajaa jättäytyi äänestyksestä pois.

Hallitus selvisi kuitenkin rimaa hipoen äänestyksestä. Eduskunta hyväksyi sairaalaverkon leikkaukset tiistain ratkaisevassa äänestyksessä äänin 101–96. Vaikka hallituksen esitys olisi hylätty, ei hallitus olisi todennäköisesti kaatunut, mutta vakavan särön äänestystulos teki hallituksen yhtenäisyyteen.

Uusia vaikeita päätöksiä on tulossa. Pysyvätkö kansanedustajat silloin ruodussa? Eduskuntavaaleihin on yli kaksi vuotta aikaa, mutta alue- ja kuntavaalit ovat jo ensi vuoden huhtikuun 13. päivä.

Hallituksen keskeinen tavoite on julkisen talouden suunnan kääntäminen. Viime keväänä hallitus asetti tavoitteeksi, että julkisen talouden alijäämä on vuonna 2027 korkeintaan 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Hallitus on kuitenkin omillakin toimillaan haitannut tavoitteen saavuttamista. Leikkausten, veronkorotusten ja säästöjen avulla tavoitetta on vaikea saavuttaa, apuun tarvittaisiin talouskasvua. Sitä ei kuitenkaan ole suuremmin lähiaikoina odotettavissa.

Suomen Pankin tiistaina julkistaman ennusteen mukaan Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse, mutta tänä vuonna talous supistuu 0,5 prosenttia. Pankin mukaan talouden toipuminen käynnistyy hitaasti ja sitä varjostaa epävarmuus maailmantalouden, erityisesti Euroopan näkymistä. Ensi vuodelle pankki ennustaa 0,8 prosentin kasvua ja seuraavana vuonna kasvun ennakoidaan olevan 1,8 prosenttia.

Näyttää selvältä, ettei hallituksen alijäämätavoite toteudu. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan tavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta velkasuhteen kasvu sentään hidastuu vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden alijäämä pysyttelee VTV:n mukaan yli kolmessa prosentissa ja velkasuhde nousee yli 80 prosenttiin hallituksen laatimasta yhdeksän miljardin euron sopeutuspaketista huolimatta. (VTV 17.12.)

Jos hallitus pitää tavoitteistaan kiinni, on kevään puoliväliriihessä tehtävä uusia, aikaisempaakin vaikeampia päätöksiä. Esimerkiksi hyvinvointialueille on odotettavissa kovia menopaineita hankalaksi ennakoiduista julkisen sektorin työmarkkinaneuvotteluista.

Taloustilanteen lisäksi hallituspuolueiden paineita lisäävät kannatusmittaukset. Helsingin Sanomien eilen julkaiseman mittauksen mukaan SDP on karannut selvään johtoon, ja kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus hiipuu.

Vaikka eduskuntavaaleihin on aikaa yli kaksi vuotta, seuraavan hallituksen pohjaa pohditaan varmasti jo puolueissa ja myös äänestäjien keskuudessa.

MT-kyselyyn vastanneiden suosikit seuraavaan hallitukseen ovat SDP, keskusta ja kokoomus. SDP:n kolmesta vaihtoehdosta valitsi 51 prosenttia, keskustan 40 prosenttia ja kokoomuksen 39 prosenttia suomalaisista. Kolmen kärjen jälkeen eniten mainintoja keräsivät vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. (MT 18.12.)

Hallituksen taival ei ole helpottumassa, mutta oppositiollakaan ei ole syytä riemuun. On seuraavan hallituksen kokoonpano mikä tahansa, sillä on näillä näkymin edessä samanlainen talouden kivireen vetäminen. Vaihtoehtoja nykyisille päätöksille varmaan löytyy, mutta suuriin lupauksiin ei ole minkään puolueen syytä nyt sortua.