EU:n tulevasta budjetista tulee kova vääntö ‒ Suomen viesti on oltava yhtenäinen

Suomesta Euroopan komission suunta vietyjen viestien pitää olla yhteneväisiä.  Kuva: Paula Liesmäki

Maaseudun Tulevaisuuden suomalaisille europarlamentaarikoille tekemän kyselyn mukaan heillä on erilaisia näkemyksiä EU-komission heinäkuussa julkistamaan budjettiehdotukseen vuosille 2028‒2034. Mepeiltä kysyttiin mielipidettä ehdotuksessa esitettyihin muutoksiin maatalouspolitiikassa, maaseudun tuissa ja maatalouspolitiikan kansallistamisesta sekä Suomen vaikutusmahdollisuuksista.(MT 15.8.)

Osa mepeistä katsoi, että maaseutuun ja maatalouteen ehdotetut leikkaukset ovat olleet odotettavissa tai perusteltuja. Pekka Toveri (kok.) ja Aura Salla (kok.) muistuttavat puolustuksen vaatimista lisätarpeista.

Maatalouspolitiikan kansallistamisessa näkemykset vaihtelivat. Elsi Kataisen (kesk.) mielestä markkinat voisivat häiriintyä entisestään, koska kilpailu EU:n sisällä vääristyisi. Eero Heinäluoman (sd.) mukaan osittaista kansallistamista puoltaa varautuminen Ukrainan jäsenyyteen. Vihreiden Maria Ohisalo suhtautuu kriittisesti entistä laajempaan kansalliseen budjettivaltaan EU:ssa.

Samaa mieltä mepit ovat siitä, että budjettiehdotus tulee vielä muuttumaan EU-parlamentin ja neuvoston käsittelyssä. Yhteinen näkemys oli myös, että Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa budjetin muotoutumiseen. Se edellyttää, että Suomen edustajien pitää toimia yhtenä rintamana ja viestin pitää olla yhtenäinen.

Edellisellä vaalikaudella pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksella oli suuria vaikeuksia muodostaa yhteinen kanta muun muassa EU:n ilmasto-, ympäristö- ja metsäpolitiikkaan. Esimerkiksi hallituksen esitys Suomen myönteisestä kannasta ennallistamisasetukseen kaatui eduskunnan suuressa valiokunnassa. Tästä huolimatta jopa hallituksen riveistä lähti edelleen ristiriitaisia viestejä komissiolle Suomen kannasta. Tällainen toiminta romuttaa vaikutusmahdollisuudet.

Silloin oppositiossa olleen kokoomuksen puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Petteri Orpo, oli pettynyt Suomesta Euroopan unioniin vietävään viestiin suomalaisista metsistä ja metsänhoidosta. Hänen mielestään EU:n suuntaan viestin pitää olla kristallinkirkas.

On selvä, että tässä vaiheessa komission budjettiesityksestä pitää keskustella avoimesti, mutta loputtomasti siihen ei ole aikaa. Mitä aiemmin Suomen kanta on Orpon peräänkuuluttama kristallin kirkas, sitä paremmin budjetin lopulliseen sisältöön voi vaikuttaa. Suomen on itse ajettava etujaan, koska kukaan muu ei sitä tee.

Pieni maa saa edistetyksi tärkeiksi näkemiään asioita, jos löytyy osaamista, vankkoja perusteluja ja jos ajetussa asiassa viesti on yhtenäinen.