Itsevarma Trump haluaa rauhantekijäksi ‒ Eurooppa on vaarassa jäädä sivustaseuraajaksi

Donald Trump vannoi maanantaina presidentin virkavalan. Kuva: Kevin Lamarque

Pääkirjoitus|Politiikka

20.1.202521:30

Pääkirjoitus

Niklas Holmberg

Donald Trumpin paluu Yhdysvaltojen presidentiksi on hetki joka varmasti muistetaan tulevina vuosikymmeninä. Trump pyrki tekemään sen virkaanastujaispuheessaan selväksi. Hänen mukaansa Yhdysvalloilla on edessä uusi ”kultainen aika”, joka tarkoittaa ennen näkemätöntä menestystä ja vaurautta amerikkalaisille. Nykyistä tilannetta hän kuvaili Amerikan alennustilaksi. Trumpilta on useaan otteeseen toivottu sovittelevaa ja maltillista käytöstä. Siitä ei virkaanastujaispuheessa ollut tietoakaan. Äänessä oli entistäkin uhmakkaampi ja voitonvarma mies. Trumpin poliittinen linja on vaalikampanjan aika tullut selväksi. Tärkeysjärjestyksessä on laittomien maahanmuuttajien karkottaminen, kuluttajahintojen laskeminen ja konservatiivisten arvojen edistäminen yhteiskunnassa.

Ulkopoliittisesti kiinnostavin kohta virkaanastujaispuheessa oli Trumpin halu jäädä historiaan rauhantekijänä. Esimakua tästä saatiin kun hän painosti Israelin ja Hamasin tulitaukoon yhdessä edellisen presidentin Joe Bidenin kanssa. Trumpin mukaan Yhdysvaltojen asevoimien menestystä ei mitata ensisijassa voitetuilla taisteluilla vaan vältetyillä sodilla ja solmituilla rauhansopimuksilla. Hän uskoo, että itsevarma Amerikka pystyy painostamaan muun maailman neuvottelupöytään. Trump ilmoitti, että Yhdysvallat aikoo ottaa Panaman kanavan jälleen haltuunsa. Kyseessä on suora uhkaus itsenäistä valtiota kohtaan, vaikka kanava onkin alunperin ollut amerikkalaisten hallinnassa. Paljon puhuttua Grönlantia ei puheessa mainittu, kuten ei mainittu Ukrainan sotaa tai Venäjääkään. Trump uskoo vahvasti tuontitulleihin keinona rahoittaa valtion menoja. Tullit eivät selvästikään ole hänelle pelkästään painostuskeino diilien tekemiseen. Trumpilainen energiapolitiikka nojaa ensi sijassa fossiilisiin polttoaineisiin. Hän pyrkii perumaan maan vihreän siirtymän hankkeita ja maalaili polttomoottoriautojen uutta nousua.

Suomalaisittain amerikkalainen politiikka on erikoista seurattavaa. Uskonto on retoriikassa vahvasti mukana. Erityisen vahvasti se oli läsnä Trumpin virkaanastujaisissa. Presidentti puhui mahtipontiseen sävyyn amerikkalaisesta uudisraivaajahengestä, joka voittaa kaikki vaikeudet ja kykenee mihin vain. Hän uskoo, että jakautunut kansakunta yhdistyy kulutusjuhlan ja konservatiivisten arvojen ympärille. Nopeat voitot ulkopolitiikassa ja veronalennusten siivittämä nousukausi saattavat nostaa Trumpin suosiota. Vihainen puhe poliittisista vastustajista, tullien nostamat hinnat ja tappiot ulkopolitiikassa toimivat päinvastoin. Iso osa Trumpin puheista on puhdasta populismia, suuria lupauksia ilman konkreettisia toimia. Osaa presidentin hankkeista on vaikeaa viedä läpi kongressissa vaikka republikaaneilla onkin siellä niukka enemmistö.

Eurooppalaisia kiinnostavat isot kysymykset Ukrainasta, Natosta ja kauppasuhteista jäävät edelleen arvuuttelun varaan. Ne eivät ole amerikkalaiselle yleisölle kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä. Mediatietojen mukaan Trump on lähiaikoina yhteydessä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja myös tapaamista valmistellaan. Eurooppaa virkaanastujaisissa edustivat oikeistopopulistiset johtajat. Se on selvä viesti Euroopan unionille, joka Trumpin ja tämän liittolaisten mielestä edustaa lähinnä turhaa byrokratiaa. Vaarana on, että Euroopan yli kävellään niin turvallisuuspolitiikassa kuin muissakin asioissa. Mahdollista on myös, että Trump painostaa Länsi-Euroopan maat vahvistamaan puolustustaan ja välittää oikeudenmukaisen rauhan Ukrainaan. Trumpin saavutuksia voidaan kunnolla arvioida vasta vuosien päästä. Henkilönä hän on jo kirjoittanut itsensä historiaan.