Hallituksen on kaadettava komission ennallistamishanke

Komission jatkuvaa vyörytystä Suomen maalille johtaa komission hollantilainen varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Kuva: Jarno Mela

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mielestä hänellä on kansainvälisissä metsäasioissa maalivahdin rooli. Hän ei pidä roolia mukavana, koska mukavampaa olisi tehdä aloitteita. Maalivahtia kuitenkin tarvitaan Kurvisen mielestä siksi, että pystyttäisiin torjumaan vaaralliset ja suomalaista metsätaloutta uhkaavat Euroopan komissiolta tulevat aloitteet. (MT Metsä 7/2022.)

Maalivahdilla on erityisesti Ursula von der Leyenin johtaman komission aikana riittänyt töitä, koska komissiolla on ollut kova hinku päästä sisälle suomalaisiin metsiin. Kurvisen mukaan komissiolla on ikään kuin ristiretki päällä Suomen ja Ruotsin metsiä kohtaan. Komission jatkuvaa vyörytystä Suomen maalille johtaa komission hollantilainen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Metsäasioissa Suomen puolustusta komission suuntaan on arvioitu heikoksi ja myöhässä olevaksi. Muun muassa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemi kirjoittaa blogissaan, että nykyhallitus on kamppaillut metsiä koskevien näkemystensä kanssa läpi koko hallituskauden.

Kurvisen mielestä poikkeuksellisen politisoituneen komission ristiretkeä ei olisi voitu välttää. Hänen arvionsa mukaan komission politiikan taustalla on myös valitettavaa valheellista lobbausta.

Komissio julkaisi kesäkuussa jälleen yhden syvälle metsiin menevän ehdotuksensa ennallistamisasetuksesta. Se on osa EU:n Timmermansin johtamaa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Suomen hallitus sorvaa parhaillaan Suomen kantaa komission ehdotukseen.

Asetusehdotuksen yhteydessä julkaistun laajan vaikutusarvioinnin mukaan komission ehdotuksen mukaan ennallistamiseen investoitu euro tuottaisi 8–38 euroa. Komissio on laskenut Suomen ennallistamistoimien vuotuisiksi kustannuksiksi 0,9 miljardia ja hyödyiksi lähes 10 miljardia euroa. Komission vaikutusarviolaskelma ei kuitenkaan perustu mihinkään.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan luvut ovat hurjia. Hänen mielestään on välttämätöntä avata, mihin ne perustuvat. Hän toivoo, että valtioneuvosto pitää esillä, ettei tällaista esitystä voi viedä eduskunnan käsittelyyn ennen kuin Brysselistä kerrotaan, miten luvut on oikeasti laskettu. (MT 5.9.)

Mäki-Hakolan mukaan perusvire hallituksen käsittelyssä on ihan hyvä, mutta sävyn on oltava vielä tiukempi ja ymmärrettävämpi. Ennallistamisesitys koskee metsien lisäksi myös muita maa-alueita sekä vesistöjä. Turvemaat ovat jälleen komission hampaissa. Mäki-Hakola muistuttaa turvemaiden olevan tärkeitä ruuantuotannossa ja metsätaloudessa. Tässä asiassa Suomen kannan komission suuntaa pitää olla hänen mielestään todella terävä.

Karoliina Niemen mielestä komission ennallistamisesityksestä reiluus on kaukana. Komission vaikutustenarvioinnin mukaan kustannukset ovat Suomelle EU-alueen kolmanneksi suurimmat, mutta verrattuna bruttokansantuotteeseen kustannukset ovat korkeimmat.

Niemi muistuttaa, että kustannusarvioista puuttuvat muun muassa epäsuorat vaikutukset yksityisille maanomistajille, teollisuudelle, alueille ja verotuloihin.

Komissio suoltaa maa- ja metsätaloutta koskevia esityksiä jatkuvalla syötöllä. Yhteistä näille esityksille on, että niillä halutaan vaikeuttaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Vaikuttaa siltä, että komissio elää aivan omaa elämäänsä, eikä ole huomannut, mitä maailmassa tapahtuu.

Ruokakriisi ravistelee koko maailmaa ja Euroopassa on lisäksi syvä energiakriisi. Näihin molempiin löytyisi ratkaisu maa- ja metsätaloudesta. Komission jäsenille sähkö näyttää kuitenkin tulevan seinästä ja ruoka kaupasta.

Jonkun pitää viheltää tällainen peli poikki.