Hukattu mahdollisuus

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä yritti rakentaa hallitusohjelman pohjaksi yhteiskuntasopimusta. Sipilän esitys ei tullut yllätyksenä, koska hän oli puhunut sopimuksen tarpeellisuudesta jo pitkään.

Hanke oli kunnianhimoinen, koska pitkiin neuvotteluihin tottuneiden työmarkkinajärjestöjen olisi pitänyt päästä sopuun reilussa viikossa.

Totisesta yrityksestä huolimatta sopimusta ei saatu aikaan, vaan työmarkkinajärjestöt siirsivät vastuun tulevalle hallitukselle. Sipilä ilmoittikin, että hallitusohjelmaa ryhdytään rakentamaan valtiovarainministeriön laskelmien pohjalle. VM:n mukaan sopeuttamistarve on seuraavien neljän vuoden aikana kuusi miljardia euroa.

Vaikka yhteiskuntasopimuksen mahdollisesta sisällöstä ei paljoa kerrottukaan, olisi sen merkitys ollut huomattava.

STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin arvion mukaan sopimus olisi leikannut valtion säästötarpeesta melkein miljardi euroa ja kuntien osalta puoli miljardia. Lisäksi rakenneuudistukset olisivat vähentäneet leikkaustarvetta vielä miljardilla. (MT 8.5.)

Yhteiskuntasopimuksen merkitys olisi ollut todella huomattava. Sundin laskelmien mukaan sopimuksella olisi katettu lähes puolet VM:n arvioimasta leikkaustarpeesta.

Työmarkkinajärjestöjen kykenemättömyys vastuun ottamiseen lisää tulevan hallituksen valtaa ja vastuuta myös työmarkkinakysymyksissä. Järjestöille tarjottiin poikkeuksellista mahdollisuutta vaikuttaa suoraan tulevaan hallitusohjelmaan, mutta ne eivät mahdollisuuteen tarttuneet.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi, että sopimuksen kaatumisen seurauksena säästöt kohdistuvat helposti niihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua.

Hallituksen on huolehdittava siitä, että Häkämiehen arvio on väärä ja taakka jaetaan kantokyvyn mukaan.