Vaalit pitää käydä ensin

Puolueet ovat täyttä päätä valmistautumassa ensi huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin.

Päähallituspuolue kokoomus aloitti vaaleihin valmistautumisen pääministerivaihdoksen yhteydessä kesällä. Tuore puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb nimesikin puolueensa uuden ministeriryhmän vaalijoukkueeksi.

Historiallisen alhaisen kannatuksen kanssa painiva SDP aloitti oman kampanjansa keväällä vaihtamalla puheenjohtajansa Jutta Urpilaisen Antti Rinteeseen. Samalla vaihtui myös valtiovarainministeri.

Vasemmistoliitto lähti hallituksesta kevättalvella oppositioon keräämään uusia voimia. Vihreät seurasi syksyllä perässä.

Oppositiossa olevat perussuomalaiset ja keskusta ovat valmistautuneet vaaleihin jo edellisten eduskuntavaalien jälkeen. Puolueiden lähtökohdat ovat olleet kuitenkin täysin erilaiset. Keskusta kärsi vaaleissa dramaattisen tappion ja perussuomalaiset saivat historiallisen voiton.

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan keskusta on Juha Sipilän johdolla toipunut vaalitappiosta, mutta perussuomalaisten kannatus on vaalikauden aikana laskenut. Helsingin Sanomien pari viikkoa sitten julkistaman kannatusmittauksen mukaan keskusta on noussut kokoomuksen ohi suurimmaksi puolueeksi ja SDP:kin ohittanut niukasti perussuomalaiset.

Pääministeri Stubb näyttää epäonnistuneen unelmajoukkueensa kokoamisessa. TNS Gallupin puolueille tekemään ja Ylen tiistaina uutisoiman imagotutkimukseen vastanneista 60 prosenttia piti kokoomusta ylimielisenä.

Kokoomus on tässä suhteessa aivan omaa luokkaansa, koska muut puolueet ylsivät pahimmillaankin vain puoleen kokoomuksen luvusta. Kokoomuksen toiminta koetaan kansalaisten etujen vastaiseksi eikä puolueeseen luoteta.

Hyvin ei mene tutkimuksen mukaan myöskään SDP:llä. Puoleen leimaavin ominaisuus on taitamaton johto. Myös SDP:n toimintaa pidetään kansalaisten etujen vastaisena.

Merkittävin muutos äänestäjien suhtautumisessa näkyy keskustan kohdalla. Viime eduskuntavaaleissa tyrmätty puolue on nyt vahvassa vedossa. Puolueeseen luotetaan entistä enemmän ja puolueen johtoa pidetään vetovoimaisena. Lisäksi keskustan esittämiä ideoita pidetään järkevinä ja toteuttamiskelpoisina.

Pääministeripuolueen ahdinkoa lisää, että neljän puolueen kokoiseksi supistuneella hallituksella on kapeat hartiat. Vaalien lähestyessä päähallituspuolueiden ideologiset erot ovat myös nousseet esiin. Sen sijaan, että hallituspuolueet etsisivät ratkaisuja päälle kaatuviin ongelmiin, ne riitelevät julkisuudessa lähes kaikesta.

Toteuttajahallitukseksi itsensä nimittänyt Stubbin ministeriö onkin päätöksenteossaan lähes halvaantunut. Hallituksella on täysi työ pysytellä pystyssä vaaleihin asti.

Seuraavalla hallituksella on edessään todella raskas savotta. Tehtävän vakavuus ja vaikeus pitää näkyä jo puolueiden vaaliohjelmissa. Ohjelmista pitää löytyä puolueiden vaihtoehdot siihen, miten velkaantuminen saadaan pysäytetyksi ja miten talous saadaan käännettyä uuteen nousuun.

Millään puolueella ei ole nyt varaa löysiin puheisiin ja lupauksiin, koska ne voivat joutua vastaamaan puheistaan hallituksessa.

Vaikka kannatus- ja imagomittaukset ovat kiinnostavia ja niitä tutkitaan puoluetoimistoissakin tarkasti, mitataan puolueiden todellinen kannatus vaaliuurnilla huhtikuussa. Vasta sen jälkeen tiedetään, mitkä puolueet kykenevät muodostamaan todella toimintakykyisen hallituksen.