Lohta kannattaa pyytää

Vanhan viisauden mukaan lohta kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan.

Monen ammattikalastajan mielestä kalastus Itämerellä on kehittynyt sellaiseksi, että lohta ei saa, mutta sitä ei saa pyytääkään. EU uhkaa pienentää lohikiintiöitä kovalla kädellä.

Kysymys ei ole vain Suomen ja EU:n välisestä asiasta. Myös Suomen sisällä ovat eri etupiirit voimakkaasti eri mieltä.

Peräpohjolassa Tornionjoen äärellä ollaan sitä mieltä, että kutemaan nousevia lohia pyydetään liikaa merellä. Tehopyynti estää lohen nousun kutupaikoille. Lohi on myös arvokas virkistyskalastuksen kohde. Parhaan hinnan lohesta saa silloin, kun se on turistin siiman päässä.

Komission ehdotus koko Itämeren uudeksi lohikiintiöksi on 53 000 lohta, kun se on nyt 250 100 lohta. Pudotus on siis melkoinen.

Komissio perustelee ehdotusta mm. sillä, että puolalaiset pyytävät lohta yli kiintiön. Tämä voikin pitää paikkansa, mutta samalla pitää kysyä, miksei komissio puutu tähän salapyyntiin. Hinnan siitä maksavat muiden maiden kalastajat.

Europarlamentaarikko Carl Haglund (ruots.) sanoo, että lohikiintiöitä pitää rajoittaa, muuten Suomi ampuu itseään jalkaan. Itämeren lohi on todellisessa vaarassa.

Suomen osalta tilanne on hankala. Komission ehdotus vaarantaa ammattikalastuksen Suomessa. Liian suuri pyynti ei myöskään ole suomalaisten vika. Toisaalta lohikannan vahvistaminen vaatisi pyynnin rajoittamista.

EU ei osoita samanlaista rajoittamishalua muualla. EU:n kalastuslaivasto imuroi kalaa Afrikan rannikolta surutta.

EU:n kalastuspolitiikka onkin uudistettava perin pohjin. Nyt toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee.