Juristi Antti Kurvinen on uuden ajan maatalousministeri

Kuva: Timo Filpus

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ilmoitus, että hän luopuu perhesyistä tämän vaalikauden jälkeen eduskunnasta ja on valmis jättää ministerin tehtävät ennenaikaisesti, sai aikaan kovan kuhinan keskustaväen piirissä. Ei ollut yllätys, että maa- ja metsätalousministerin paikalle oli lukuisia halukkaita.

Keskustan puoluehallitus, kansanedustajat ja europarlamentaarikot valitsivat eilen äänestyksen jälkeen Lepän seuraajaksi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen. Hän voitti äänestyksessä luvuin 42–14 vastaehdokkaana olleen Arto Pirttilahden. Kurvisen seuraajaksi tiede- ja kulttuuriministeriksi valittiin keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

Kurvisen valintaa voi pitää hieman yllättävänä, koska keskustalaisilla maa- ja metsätalousministerillä on perinteisesti ollut maataloustausta. Kurvinen on tässä suhteessa uuden ajan maa- ja metsätalousministeri. Hän on koulutukseltaan juristi. Pirttilahti on agrologi ja sivutoiminen maa- ja metsätalousyrittäjä. Edellisistä maa- ja metsätalousministereistä muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Suuri yllätys Kurvisen valinta ei politiikkaa seuraaville kuitenkaan ole. Hän on onnistunut hyvin tiede- ja kulttuuriministerinä. Vaikea paikka oli esimeriksi kulttuurin ja urheilun rahoituksen irrottaminen veikkausvoittovaroista. Tiede- ja kulttuurialan ihmisillä odotukset ministeriään kohtaan olivat vähintäänkin yhtä suuret kuin tuottajilla.

Kurvinen oli keskustan puheenjohtajan, valiovarainministeri Annika Saarikon ehdokas tehtävään. Saarikon mukaan valinta ei ollut helppo, koska ministerin paikalle esitettiin kymmenkunta vahvaa nimeä. Hän perusteli valintaa muun muassa Kurvisen asiaosaamisella ja neuvottelutaidolla, joita tarvitaan käsillä olevan maatalouden kannattavuuskriisin hoitamisessa.

Valinnan varmistuttua Kurvinen sanoi, ettei hänellä ole harhakuvitelmia, millaiseen tehtävään on tulossa. Tärkein tehtävä hänen mielestään nyt on Suomen elintarvikeomavaraisuudesta huolehtiminen.

Kurvinen astuu suuriin saappaisiin. Ministerin tehtävät jättävä Jari Leppä on ollut maa- ja metsätalousministerinä vuoden 2017 keväästä lähtien. Hän on koko ministeriaikansa tehnyt paljon töitä sen eteen, että ruokaketjun tulonjako saataisiin oikeudenmukaisemmaksi. Monista esityksistä ja joistakin uudistuksista huolimatta muutosta ei ole saatu aikaan, koska kauppa on pitänyt tiukasti kiinni vahvasta asemastaan.

Oman hallinnonalan syvällinen osaaminen on ministerin tehtävässä tärkeää, mutta ehkä nyt tarvitaan enemmän juridiikan tuntemusta kuin yksityiskohtaista viljelyosaamista.

Kurvinen muistutti, että elintarvikeomavaraisuutta ei ole, ellei ole kannattavaa maataloutta. Nyt sitä ei ole näköpiirissäkään. Pellervon taloustutkimus PTT:n tiistaina julkaiseman maatalousennusteen mukaan maatalouden kustannusten nousu jatkuu tänä vuonna ja maatalouden kustannuskriisi pitkittyy. (MT 30.3.)

Leppä esitteli eilen huoltovarmuuspaketin, jonka avulla maatalouden kriisiä pyritään helpottamaan kolmella eri kokonaisuudella: nopeilla toimilla, pidemmän aikavälin toimilla ja markkinoiden toimivuuden edistämisellä. Lepän mielestä keskeistä on ruokaketjun arvonlisän oikeudenmukainen jakaminen. Hänen mielestään kaupalla ja teollisuudella on tästä erityinen vastuu.

Huoltovarmuuspaketin kokoaminen oli Lepän viimeisiä tehtäviä ministerinä. Kurviselle jää paketin toimenpano. Vaikein tehtävä on ruokaketjun oikeudenmukaisen tulonjaon varmistaminen. Siinä tarvitaan Kurvisen neuvottelutaitoa ja lakiosaamista.

Huoltovarmuuspaketin kokoaminen oli Lepän viimeisiä tehtäviä ministerinä.