Hevosalan leikkaussuunnitelmat kertovat hallituksen epätoivosta – taloustilanne ei korjaannu maaseutua kurittamalla

Hevosalan rahoitukseen esitetään hurjaa leikkausta. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Perjantaina julkistettu valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esitys valtion ensi vuoden budjetista on järkytys hevosalalle. Esityksen mukaan hevostalouden edistämiseen budjetoitua rahoitusta leikataan tämän vuoden reilun 39 miljoonan euron tasosta noin 24,7 miljoonaan euroon. Euromääräisesti leikkaus on 14,5 miljoonaa euroa ja prosenteissa peräti 37. Tiedossa oli, että leikkauksia kaavaillaan, mutta mittakaava on hurja. Hevostalouden tukirahoista reilusti yli puolet on palkintotukea, jolla maksetaan ravikilpailujen palkinnot. Lisäksi niillä maksetaan raviratojen toimintatukea, rahoitetaan hevosjalostusliittojen toimintaa sekä on maksettu erityisavustusta Suomen Hippokselle.

Kyseessä on vasta valtiovarainministeriön pohjaesitys. Hevosalasta vastaavassa maa- ja metsätalousministeriössä yllätyttiin niinikään leikkausten tasosta. Valtiosihteeri Päivi Nergin mukaan MMM päättää oman alansa säästöjen kohdentamisesta. Nerg vakuuttaa että lopullinen summa on pienempi kuin kirstunvartijoiden ehdotus. MT:n haastattelussa valtiosihteeri kertoo summan olevan selvästi alle kymmenen miljoonaa euroa. MMM:n ehdotuksessa säästö on 8,5 miljoonaa. Riippumatta siitä mihin summaan leikkaus tarkalleen asettuu, on se hevostalouden tulevaisuuden kannalta kohtalokas. Nergin vakuuttelut siitä, että tulevaisuutta on suunniteltu yhdessä hevosalan kanssa asettuvat lukujen myötä outoon valoon.

Heinäkuun alussa lausunnoille lähtenyt hallituksen esitys Veikkauksen monopoliaseman purkamisesta jättäisi hevospelit edelleen valtionyhtiön hoteisiin. Hevosala olisi itse toivonut lisenssimallia, jossa se olisi voinut kehittää omaa toimintaansa rahapelituottojen varassa, kuten takavuosina. Budjettileikkaukset ja Veikkauksen monopolin säilyttäminen merkitsisivät kylmää kyytiä alalle. Suomen Hippoksen puheenjohtajan Antti Lehtisalon mukaan alan rahoituksesta pitää nivoa yhteen kokonaisuus jossa otetaan huomioon peliyhtiöratkaisu ja ravialan rakenneuudistus.

Valtion talous on karmeassa tilanteessa. Mittavista säästötoimista huolimatta Purran talousarvio on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen. Rahaa nielee varsinkin sote-uudistus, joka näyttää tuovan hurjasti suunniteltua enemmän menoja, vaikka palveluja karsitaan rankalla kädellä. Myös valtion tulopuoli näyttää pettävän pahasti. Osittain verotulojen notkahdus johtuu taloustilanteesta. Hallitus on kuitenkin toteuttanut merkittävät veronalennukset. Suomen kokonaisveroaste laskee esimerkiksi päästöpohjaisten verojen tuoton tippumisen seurauksena. Hallituksen talouspolitiikka näyttää ajautuvan umpikujaan. Leikkausten ja veronalennusten yhdistelmä ei näytä tuovan toivottua kasvua. Kokoomuksen piirissä jotkut haluaisivat ratkoa tilannetta entistä rajummilla leikkauksilla. Perussuomalaisille alkaa kuitenkin tulla kansan kurittamisessa mitta täyteen.

Hevosala on vahva työllistävä elinkeino maakunnissa. Käytännössä ala kustantaa itse itsensä. Teknisesti pelirahat kuitenkin kiertävät valtion budjetin kautta. Muutaman miljoonan säästö hevosalan rahoituksesta ei käännä valtiontaloutta suuntaan eikä toiseen. Alan työllisyydelle ja tulevaisuudelle sillä on kuitenkin ratkaiseva merkitys. Talouspolitiikassaan umpikujaan ajautunut hallitus yrittää raapia kokoon säästöjä sieltä missä syntyy vähiten meteliä. Käytännössä se näyttää tarkoittavan maaseudun ja sen elinkeinojen kurittamista. Maaseudun asuvien ja yrittävien on nyt pidettävä huolta, että ääni kuuluu eikä yhtä väestöryhmää panna säästötoimien maksajaksi.