Nato meni jo ‒ Eurooppaan on luotava uusi puolustusliitto

Washingtonissa Trumpin kanssa viime elokuussa neuvotelleet Euroopan maat voisivat olla uuden puolustusliiton ydin. Kuva: Riikka Hietajärvi/Suomen Washingtonin-suurlähetystö/Tpk

Pääkirjoitus|Ulkomaat

19.1.202616:39

Pääkirjoitus

Tapio Nurminen

Totta kai muutaman Nato-sotilaan lähettämisen Grönlantiin voi tulkita kahdella eri tavalla. Ja totta kai Donald Trump tulkitsee sen tavalla, joka pirstoo Natoa.

Toivottavasti niissä eurooppalaisissa pääkaupungeissa, joissa tehtiin päätös sotilaiden lähettämisestä, osattiin odottaa tätä. Ja toivottavasti nyt, kun Trump kostaa tulleilla, Eurooppa panee kovan kovaa vastaan.

Syvä kriisi, johon on ajauduttu, kertoo karua kieltä siitä USA-vetoisesta Pohjois-Atlantin liitosta, johon Suomi liittyi.

Sitä ei enää ole.

Loppu oli lähellä jo silloin, kun Trump ilmoitti, että liittolaismaa Tanskalle kuuluvan Grönlannin haltuun ottaminen vastoin Tanskan tahtoa voi olla hänelle Natoa tärkeämpi asia.

Nyt tiedetään, että se on.

Trumpin rangaistustullit koskevat Suomen ja presidentti Emmanuel Macronin johtaman Ranskan lisäksi Tanskaa, Britanniaa, Norjaa, Ruotsia, Saksaa ja Hollantia 

Jos johtava Nato-maa rankaisee liittolaisia, jotka pyydettäessä lähettävät toiseen Nato-maahan joukkoja, Natossa on jotain pahasti pielessä.

Arktisen alueen turvallisuudesta huolta kantavan johtavan Nato-maan johtaja, voisi myös olla tyytyväinen, kun liittolaiset osoittavat ymmärtävänsä yskän.

Trump ei ole. Hänen mielestään liittolaiset yrittävät estää Yhdysvaltoja ottamasta Grönlantia haltuunsa eikä hän aio antaa periksi. Ei ainakaan Euroopan tarjoamilla ehdoilla.

EU:n ja Naton eurooppalaisten jäsenmaiden ei myöskään pidä enää perääntyä. Mielistelyä on nyt vuosi harjoitettu ja tähän on oltu.

Sama meno ei voi jatkua. Uusi kierros myötäilyä olisi antautuminen sille maailmanjärjestykselle, jota Trump tavoittelee.

Trumpin Natoa hajottava Grönlanti-öykkäröinti on mannaa sekä Venäjälle että Kiinalle. Kuva: Timo Filpus

Jos maltillista ja pragmaattista, mutta samalla päättäväistä irtiottoa USA:sta ei ole vielä lähdetty tekemään, nyt se on aloitettava. Eurooppa tarvitsee uuden puolustusliiton, joka ei ole riippuvainen USA:sta ja joka yhdessä Euroopan unionin kanssa huolehtii jäsenmaiden kokonaisturvallisuudesta.

Ukrainan tukemiseksi synnytetty halukkaiden koalitio ja sen kova eurooppalainen ydin on hyvä alku. Kovaan ytimeen kuuluvat ne maat, jotka viime elokuussa neuvottelivat Washingtonissa Ukrainan rauhanratkaisusta.

Irtiottoon sisältyy suuria riskejä. Erityisesti Suomelle, joka kuuluu ”Washington-ryhmään” ja jonka turvallisuus on rakennettu USA-vetoisen Naton varaan.

Niitä ei kuitenkaan pidä pelätä. Enemmän pitää pelätä sitä, että Yhdysvallat hajottaa halukkaiden koalition ja irtiotto kuivuu kokoon.