Politiikka

Joka neljäs suomalainen jatkaisi Niinistön presidenttikautta poikkeuslailla – enemmistö kannattaa kahden kauden rajoitusta

Julkisoikeuden professori pitää Sauli Niinistön presidenttikauden jatkoa kuolleena syntyneenä ajatuksena.
Jukka Pasonen

Presidentti Sauli Niinistön suosio on niin suuri, että yli neljäsosa suomalaisista kannattaa hänen toimikauden jatkamista poikkeuslailla vuoden 2024 jälkeen, selviää MT:n teettämästä kyselystä.

59 prosenttia ei kannata ajatusta ja 15 ei osaa sanoa.

Suurin kannatus ajatukselle on suurista puolueista kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa. Vihreitä ja vasemmistoliitoa äänestävät ovat selvästi harvemmin samaa mieltä.

Ajatuksella on vähemmän kannatusta pääkaupunkiseudulla. Siellä noin viidesosa kannattaa sitä. Muualla Etelä-Suomessa kannatus on yli 30 prosenttia ja muualla suomessa hieman alle 30 prosenttia.

Maaseutumaisissa kunnissa asuvista 27 prosenttia kannattaa poikkeuslakia.

Akateemisesti koulutetuista puolestaan 11 prosenttia kannattaa sitä.

Ajatus Niinistön jatkokaudesta nousi ensin esiin MT:n presidenttigallupin avoimissa vastauksissa, joissa sitä toivottiin.

"Olen yllättynyt noinkin suurista luvuista. Mutta se on perustuslaillisesti täysin kuolleena syntynyt ajatus", julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta kommentoi kyselyn tulosta.

Salmisen mielestä on mahdotonta kuvitella, että tarvittava viiden kuudesosan enemmistö kansanedustajia voisi tulla ehdotuksen taakse.

Poikkeuslaki on teoriassa mahdollinen, mutta sille ei ole perusteita.

"Valtiosääntö lähtee siitä, että poikkeuslakeja ei ylipäätään käytetä. Nyt ei ole mitään sellaista asetelmaa, että sen käyttö olisi asianmukaista."

MT kysyi myös, tulisiko kahden peräkkäisen toimikauden rajoitus poistaa perustuslaista. Sitä kannattaa 28 prosenttia ja vastustaa 59 prosenttia vastaajista.

Tätä kannattavien kokoomusta äänestävien määrä oli pienempi kuin Niinistön poikkeusluvan kannatuksessa.

Sen sijaan vihreitä ja sosiaalidemokraatteja äänestävistä useampi voisi harkita toimikauden rajoitusten poistamista kuin Niinistön poikkeuslakia.

Perussuomalaisia äänestävistä 37 prosenttia haluaisi poistaa kahden toimikauden rajoituksen.

Salminen tyrmää tämänkin ajatuksen.

"Ei ole tarvinnut sitten kuitenkaan ihan kamalan paljon virrata Aura-joessa vettä, kun romantisoidaan aikaa jolloin meillä oli vain Kekkonen", hän tuumaa.

Perustuslaki on tehty niin, että sama henkilö ei toimisi presidenttinä liian pitkää yhtenäistä kautta.

"Pyritään estämään presidentin vaikutusvallan ja vallan käytön henkilöitymistä ja henkilökohtaistumista. Tuskin missään on halua, että presidentin vaikutusvaltaa henkilöidään enemmän."

Sekä poikkeuslain että presidentin kahden peräkkäisen toimikauden ajatusten taustalla on Urho Kekkonen.

Kansa voi muistaa, että Kekkonen pääsi presidentiksi poikkeuslailla vuonna 1973. Samanlaista tukea ei kukaan nykyinen poliitikko nykypäivänä saa.

"Ajat ovat muuttuneet. Tällaista asiaa ei poikkeuslailla nykypäivänä säädellä", Salminen sanoo.

Suomi on toimiva länsimainen demokratia, jossa instituutiot toimivat myös kriisiaikoina. Eikä nyt suurta kriisiä ole näköpiirissä.

Kekkosen vuoksi toimikaudet rajattiin kahteen.

"Valtiosäännön koko kehittämisen pitkän linjan yksi syy oli ylipitkä Kekkosen kausi. Kahden kauden raja on otettu perustuslakiin ennen kaikkea Kekkosen pitkän valtakauden traumojen purkautuessa", Salminen perustelee.

Toimikaudet on rajattu kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi. Kuuden vuoden tauon jälkeen Niinistö voisi siis olla ehdolla uudestaan vuonna 2030. Hän olisi silloin 82-vuotias.

Näin ollen myös Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen voivat olla ehdolla vuoden 2024 vaaleissa.

"Olisi mielenkiintoista nähdä henkilö, jonka halu tai kannatus riittäisi tauon jälkeen. Pidän sitä aika epätodennäköisenä", Salminen sanoo.

MT:n kyselyn toteutti TNS Kantar Agri ja siihen vastasi helmikuussa 1 294 suomalaista. Tulosten virhemarginaali koko kansan vastausten osalta on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotoksissa tulos on suuntaa-antava.

Lue lisää:

Miksi galluppeja tehdään ja mikä on virhemarginaali? — Lue tästä miten MT:n mielipidetutkimukset tehdään

Presidentin valinnassa on ollut kuusi poikkeusta — Kekkosen poikkeuslakia perusteltiin "julkisella keskustelulla"

Lue lisää