Politiikka

Maatalousmepit vaativat komissiolta apua koronakriisiin, mutta vastaus ei tyydyttänyt – "Meillä ei ole ylimääräistä rahaa"

Käyttämättömät maaseudun kehittämistukivarat ovat etusijalla kriisistä selviämiseen, EU-komissaari sanoi mepeille.
Raha on tiukoilla markkinatoimenpiteitä varten, EU-komissaari Wojciechowski sanoi mepeille.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta vaati komissiolta pikaisia apuja koronakriisiin.

Meppien mielestä EU:n tulisi maksaa yrityksille, kuten meijereille varastointitukea ylitarjontatilanteessa. Näin saataisiin hilattua ylöspäin maidon hintaa, joka lähestyy EU:ssa interventiohintatasoa.

Kausityövoiman puute ja kysynnän lasku on iskenyt erityisen kovasti Euroopan maito-, liha-, hedelmä- ja vihannessektoreihin.

Elintarvikkeiden hintojen laskun vahvisti myös puolalainen maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski puhuessaan keskiviikkona mepeille etäyhteydellä.

Komissaarin mukaan EU-komissio on reagoinut nopeasti maatalouden huoliin. Se on ehdottanut nopeita kuljetuskaistoja EU-maiden rajoille, antanut joustoa viljelijöiden maksuaikatauluihin, nostanut valtiontukien enimmäismäärää sekä vähentänyt tarkastuksia tiloilla.

Vetoapua viljelijöille voitaisiin tarjota seuraavaksi käyttämättömien maaseudun kehittämistukien kautta. Kaikki päätökset pitää komission mukaan tehdä nykyrahoilla, jotka ovat vähissä.

"Meillä ei ole uutta budjettia, joten tilanne on vaikea. Jäsenvaltioilla on yli kuusi miljardia euroa käytettävissä maaseudun kehittämistukia", Wojciechowski vahvisti.

"Meillä ei ole sen sijaan ylimääräistä rahaa."

Jäsenmailla on käytössä eri verran maaseudun kehittämisvaroja eli niin kutsuttuja kakkospilarin tukia, italialaismeppi Herbert Dorfmann huolehti.

"Niille, jotka ovat käyttäneet kakkospilarin tuet asiaankuuluvasti, ei voida vain sanoa, että rahat ovat loppu."

Sosiaalidemokraattimeppi Paolo De Castro vetosi maatalousbudjetin 460 miljoonan euron kriisirahaston käyttöönottoon. Valtaosa europarlamentaarikoista ei kuitenkaan ollut kriisirahaston kannalla, koska sen avaaminen söisi tukea muista toimenpiteistä.

EU-maiden ministerit pääsivät sopuun reilun 500 miljardin euron elvytyspaketista juuri ennen pääsiäistä.

Euroopan vakausmekanismista, Euroopan investointipankin yrityslainoista ja komission työllisyyslainarahastosta koottu paketti ei välttämättä kuitenkaan riitä, vaan kriisirahaa tarvitaan myös muista lähteistä.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut esittävänsä lähiaikoina "massiivisen" EU-budjetin, joka olisi mahdollisesti väliaikainen vain muutamaksi seuraavaksi vuodeksi. Tämän on odotettu nousevan koronakriisin yhdeksi päärahoitusvälineeksi.

Viimeksi rahoitussopua vuosille 2021–2027 yritettiin viime helmikuussa, mutta ratkaisu kaatui kuitenkin tiettyjen jäsenmaiden haluttomuuteen kasvattaa rahoitusosuuttaan unionille.

Monet maatalousmepit painottivat keskiviikkona maatalouden riittävää rahoitusta tulevassa EU-budjetissa.

"Uudessa budjetissa pitäisi mainita, että ruoka on seuraavaksi tärkein terveyden jälkeen", valiokunnan kokouksessa kuultiin.

Lue myös:

EU:n rahoitusneuvottelut patissa – Suomen maatalouskannat kohtaavat vain muutaman jäsenmaan kanssa

EU-ministerit sopuun koronaviruksen 500 miljardin elvytyspaketista – Kulmuni: yhteinen velanotto ei lisäänny, Suomen vastuut useita satoja miljoonia

Lue lisää

Varsinais-Suomessa ei välitöntä tarvetta uusille koronarajoituksille, Keski-Pohjanmaalla koronatilanne jatkuu vakavana – "Olen edelleen kohtuullisen huolissani"

THL: Suomessa raportoitu 312 uutta koronatartuntaa

Lomautettuja työntekijöitä oli syyskuussa enää noin neljännes vuodentakaiseen verrattuna

Ensimmäiset rikossyytteet koronatestin laiminlyöntiä koskevasta rikkomuksesta nostettiin Helsingin käräjäoikeudessa – rangaistukseksi voi saada sakkoja