Ympäristöministeri Krista Mikkonen tutustuu biokaasulaitokseen maatilan yhteydessä – "hienoa, että hän tulee käymään tilalla ja kuuntelemaan eri toimijoita"

Vierailulla Mikkoselle esitetään biokaasun mahdollisuuksia liikenteen jaa maatalouden päästöjen vähentämisessä. Kuva: Sanne Katainen

Ympäristöministeri Krista Mikkonen tutustuu tänään torstaina Hyvinkäällä Knehtilän tilan yhteydessä tapahtuvaan biokaasutuotantoon ja tilan agroekologiseen ekosysteemiin, joka voisi tarjota ratkaisuja tulevaisuuden ympäristöystävällisemmälle maataloudelle.

Knehtilän tilan isännän Markus Eerolan mukaan tavoite on viestiä yritystoiminnan mahdollisuuksista maatalouden ympäristöystävällisyyden kehityksessä.

"Yritämme saada ympäristöministerin havahtumaan siihen, miten liiketoimintamalleilla tai yrittäjyydellä saadaan ympäristönäkökulmia eteenpäin", Eerola kertoo.

"Minun pointtini on nimenomaan se, että parannukset tulevat yritystoiminnan kautta eikä tiukoilla säädöksillä."

Eerola on MTK:n johtokunnan kolmas puheenjohtaja. Tilaisuudessa ei hänen mukaansa kuitenkaan keskitytä viime aikojen ajankohtaisiin maatalouspolitiikan asioihin, vaan biokaasuun.

"Tilaisuus keskittyy ruoan ja energiantuotannon yhdistämiseen."

Puheenvuoroja pitävät Eerolan ja Mikkosen lisäksi muun muassa Kaasuautoilijat ry sekä Nivos oy, joka omistaa suurimman osan tilan yhteydessä olevasta biokaasuvoimalasta. Ruoan- ja energiantuotannon vuorovaikutuksesta kertoo väitöskirjatutkija Kari Koppelmäki.

Agroekologisella symbioosilla tarkoitetaan maatalouden ja teollisuuden yhteistoimintaa niin, että esimerkiksi maatalouden sivuvirtoina syntyvä jäte voidaan jalostaa muiden toimijoiden toimesta hyötykäyttöön. Näin syntyvät symbioosit voivat parantaa paitsi maatalouden ekologisuutta, myös sen kannattavuutta.

Knehtilän tilalla kyse on ruoan- ja energiantuotannon yhdistämisestä. Tilan yhteydessä toimii Palopuron biokaasulaitos, jossa maataloustuotannon sivuvirrasta, eli energianurmista tehdään biokaasua liikennekäyttöön. Tilalla viljellään kauraa, syysvehnää, syysrypsiä, öljyhamppua ja tattaria. Tilalla ei ole karjaa, mutta luomuviljely vaatii vuoroviljelyä nurmella.

"Biokaasun tuotannosta syntyvä mädätysjäte on meille lannoite. Kaasunmyynti tulee ulkopuolelta, koska se on aika iso projekti."

Projekti liittyy laajempaan hollantilaiseen Global Network of Lighthouse Farms -projektiin, jossa muutamat tilat ympäri maailmaa toimivat esimerkkeinä uudenlaisesta maanviljelystä.

Eerola toivoo ympäristöministeriltä ymmärrystä yrittäjän näkökulmaan. Ilmastotoimiin kaivattaisiin hänen mielestään enemmän porkkanaa kuin keppiä.

"Monella hallinnonalalla on ongelmana se, että yrittäjän näkökulma ja viranomaissäätely eivät kohtaa. Tätä viljelijän näkökulmaa tässä nyt yritetään ministerille kovasti selvittää. Sikäli on hienoa, että hän tulee käymään tilalla ja kuuntelemaan eri toimijoita."

Nurmista tuotettua biokaasua on esitetty Suomessa vaihtoehdoksi maatalouden hiilipäästöjen leikkaamiseksi. Esimerkiksi viime vuonna julkaistussa maatalouden ilmastotiekartassa viherlannoitusnurmet ja niistä tuotettava biokaasu nostettiin laajasti esille.

Viime aikoina biokaasu on ollut laajasti esillä myös ST1 ja Valion julkistaman yhteistyöprojektin takia. Polttoaine- ja maitoyhtiö aikovat tuottaa yhteistyönä lehmänlannasta jopa terawattitunnin verran biokaasua vuosikymmenen loppuun mennessä. Määrä vastaa kolmasosaa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta.

Juttua korjattu 9.7.2021 kello 8.12. Eerola toivoi enemmänkin porkkanaa kuin keppiä, ei toisinpäin.