Vihreiden Ohisalo vaatii maataloustukien täysremonttia – "Tukia kohdistettava kasvispohjaiseen tuotantoon"

"Moni viljelijä tekee ilmastotyötä. Ymmärrän, että sitä ei kannata tehdä, jos siitä ei rahallisesti palkita. On meidän poliitikkojen vastuulla, että siitä maksetaan", vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kohdistaisi maatalouden tukia nykyistä enemmän kasvipohjaiseen tuotantoon ja kasvipohjaisten innovaatioiden edistämiseen.

Tukipolitiikka kaipaisi Ohisalon mielestä kunnon remontin, jotta se kannustaisi vähentämään kasvihuonepäästöjä.

"Kun moni viljelijä tekee jo paljon ympäristötyötä ja silti tilastoista nähdään, että maatalouden päästöt kokonaisuutena eivät ole vähentyneet 2000-luvulla, niin kyllähän silloin tukipolitiikassa on valtavasti vikaa. Tuet eivät kohdennu oikein", Ohisalo sanoo MT:n haastattelussa.

Sisäministeri Ohisalo on ollut viljelijöiden kritiikin kohteena viime viikon maanantain A-studion jälkeen. Siinä hän nosti maatalouden päästöt ilmastotyön keskiöön.

Ohisalo korostaa, että vastuu on poliitikoilla, ei yksittäisellä viljelijällä tai ihmisellä.

"Poliitikoiden täytyy pystyä luomaan parempia päästöjä vähentäviä järjestelmiä."

MT:n haastattelussa hän toteaa, että viljelijöiden työ hiilinielujen eteen ei ole saanut riittävästi tunnustusta. Se on jäänyt maatalouden kokonaispäästöjen varjoon.

Ohisalon mielestä viljelijöille on tullut yllätyksenä, että muutkin puolueet kuin keskusta ottavat kantaa maatalouteen.

Ja vihreissä tosiaan ollaan nyt laajalla rintamalla liikkeellä.

Kansanedustaja Emma Kari nosti turvemaiden raivausmaksun keskusteluun viime viikolla ja ympäristöministeri Krista Mikkonen jatkaa aiheesta tämän lehden kolumnissa.

Ohisalo kannattaa raivausmaksua. Hän ei kuitenkaan täsmennä, millainen se olisi. Myös MTK on esittänyt maksua maankäytön muutoksille. Ohisalon mukaan MTK:n ilmastotiekartasta löytyy varteenotettavia keinoja.

"Kun pellon raivaus maksaa, on kannuste etsiä muita keinoja", hän toteaa.

Ohisalo ehdottaa tuttuja keinoja: Peltomarkkinoiden ja tilusjärjestelyjen kehittämistä niin, että vajaakäytöllä olevia peltoja saadaan viljelyyn niitä tarvitseville. Siten raivauksen tarve vähenisi.

Turvepeltoja voi myös ennallistaa ja metsittää sekä suosia monivuotisia kasveja.

Keskustelu maataloudesta ja turvemaista tiivistyy syyskuun alun budjettiriihtä kohti.

"Turvepellot ovat yksi monista koko paletissa. Turvemailla on selvästi isompi hiilijalanjälki, siihen kohdistuu suuri kiinnostus. Totta kai täytyy tarttua kaikkein tehokkaimpiin keinoihin."

Tukipolitiikan remontti ei ole budjettiriihen asia. Esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikan (capin) valmistelu on parhaillaan lausuntokierroksella.

Vihreät pitää tärkeänä arviota capin vaikutuksesta päästövähennyksiin. Puolue vaatii laskelman siitä, kohdistuvatko EU-tuet oikein ilmaston kannalta.

Riihessä sen sijaan pitäisi etsiä rahaa ilmastotyöhön. Esimerkiksi MTK:n ilmastotiekartta arvioi kustannuksiksi 3–5 miljardia euroa.

Ohisalon mielestä tuissa on rahaa, mutta ne eivät nyt kohdennu oikein.

Hallitusohjelman tavoite on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Ilmastopäätöksistä puolet on tehty ja toinen puolikas pitäisi päättää nyt.

Vihreät on puhunut syyskuun alun budjettiriihestä ilmastoriihenä.

"Riihessä on ilmastokokonaisuus, ensi vuoden talousarvio ja isot verokysymykset. Hallitus on päättänyt, että ne ovat riihen keskeisimmät asiat. Noin 11 megatonnia vähennyksiä pitäisi löytyä. Nyt sitä poliittista tahtoa tarvitaan", Ohisalo sanoo.

Lue myös:

Turvepeltojen raivaus nousee budjettiriiheen – maatalousbudjetissa ei odotettavissa draamaa

Sieviläinen luomuviljelijä pitää Ohisalon kommentointia populistisena äänten kalasteluna – "Mikä muu ala kuin maa- ja metsätalous sitoo hiiltä konkreettisesti?"

Ilmastotoimien valmistelu kesken budjettiriihen alla – Saarikko: Alijäämä pienenee huomattavasti