Politiikka

Voisiko ruotsidemokraatteihin tepsiä rohto, jolla Suomessa on lääkitty kommunistit, SMP ja perussuomalaiset?

Politiikka 01.12.2018

Ruotsalaispuolueiden blokkiajattelu ja ruotsidemokraatit ovat jumittaneet länsinaapurimme hallitusneuvottelut. Mitä tapahtuisi, jos ruotsidemokraattien kurkkuun kaadettaisiin hallituslientä?


Anders Wiklund / Lehtikuva
Jimmie Åkesson on ollut ruotsidemokraattien puheenjohtaja vuodesta 2005. Hänen johtajuuskaudellaan puolue on päässyt valtiopäiville ja kasvanut Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi.

Marraskuu vaihtui joulukuuksi, eikä Ruotsissa ole vieläkään uutta hallitusta. Valtiopäivävaalit järjestettiin syyskuun 9. päivänä. Hallitusta on yritetty muodostaa siitä lähtien. Joulukuun ensimmäisellä viikolla selvinnee, onnistuuko sosiaalidemokraatti Stefan Löfven nousemaan pääministeriksi.

Tuskaisia ponnisteluja seuratessa suomalainen herkästi pohtii, mikä ruotsalaisia puolueita oikein vaivaa. Miksi länsinaapurimme eivät pysty liittoumiin samaan tapaan kuin poliitikot Pohjanlahden tällä puolen?

”Suomessa liittoumiin on totuttu. On nähty, että kaikki koalitiot toimivat ainakin jollakin tavalla”, valtiotieteen tohtori Vesa Vares sanoo. Hän on poliittisen historian professori Turun yliopistossa.

”Meillä melkeinpä puolue kuin puolue pystyy muiden kanssa yhteistyöhön.”

Nykyistä perussuomalaista puoluetta on vaikea kuvitella samaan hallitukseen vasemmistoliiton tai vihreiden kanssa, Vares myöntää.

”Mutta eipä senkään päivän näkeminen suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa kauheasti hämmästyttäisi", hän lisää.

Politiikan perinne Ruotsissa on aivan toinen. Blokeilla eli puolueryhmittymillä on pitkä historia.

”Ruotsissa blokki oli sillä valmis, kun yksi puolue sai melkein puolet äänistä”, Vares viittaa sosiaalidemokraattien vuosikymmeniä kestäneeseen mahtiasemaan.

Lisäksi Ruotsissa on Vareksen mielestä enemmän taipumusta takertua poliittisen idealismin sanelemiin ratkaisuihin.

”Kuten esimerkiksi meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa. Ruotsissa ajatellaan, että ruotsidemokraatit on niin paha, että sen kanssa ei hyvä ihminen voi olla yhteistyössä”, Vares sanoo.

Voisiko ruotsidemokraatteihin päteä sama rohto, jolla Suomessa on lääkitty äärivasemmistoa ja populistipuolueita? Vares tarkoittaa hallitusvastuuta.

”Laitoihin sijoittuvat puolueet alkoivat Suomessa hallitusvastuussa menettää välittömästi kannatustaan”, Vares sanoo.

Kommunistien peitejärjestöksi luonnehdittu Suomen kansan demokraattinen liitto eli SKDL oli Suomessa hallituksissa heti sodan jälkeen ja uudelleen 1960-luvun puolivälistä alkaen.

Hallitusvastuun kantaja tuli myös Suomen maaseudun puolueesta (SMP) 1980-luvulla ja perussuomalaisista vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.

Vastuu vie terän hurjimmilta vaatimuksilta. Hallitusyhteistyön edellyttämät kompromissit voivat olla pettymys protestipuolueiden äänestäjille.

Toiminta hallituksessa repii ääriliikkeiden tai populistipuolueiden omia rivejä: kaikkia ei vastuunkanto innosta, koska pelkona on kannatuksen lasku. Seurauksena voi olla puoluehajaannus niin kuin kävi Suomen kommunisteille, joilla oli mahtiasema SKDL:ssä. Hajoaminen kahteen leiriin oli myös perussuomalaisten kohtalo.

Oppositiossa uhoavan puolueen on helpompi lisätä kannatustaan. Maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit on kasvanut Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi.

Vuonna 1988 perustettu puolue nousi valtiopäiville vuoden 2010 vaaleissa, jolloin ruotsidemokraatit sai 20 kansanedustajaa. Vuoden 2014 vaaleissa paikkaluvuksi tuli 49. Viime syyskuun valtiopäivävaalien jälkeen puolueella on 62 paikkaa.

Syksyn valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit saavutti vaa’ankieliaseman, kun kumpikaan Ruotsin puolueryhmittymistä ei yltänyt valtiopäivillä enemmistöön.

Ruotsidemokraatit ei blokkeihin kuulu. Sekä vasemmiston ja vihreiden blokki että keskusta-oikeiston ryhmittymä ovat kieltäytyneet yhteistyöstä Jimmie Åkessonin johtaman puolueen kanssa. Ainakin toistaiseksi.

Ruotsidemokraatit vastustaa maahanmuuttoa. Rasistiset kannanotot ja puolueen äärioikeistolainen syntyhistoria eivät ole parantaneet yhteistyömahdollisuuksia.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT