Karhujen metsästyksen on tarkoitus alkaa elokuun 20.päivä. Kuva: Lari Lievonen
Metsästetäänkö karhuja tulevaisuudessa poikkeusluvilla vai kiintiöperusteella? Riippuu siitä, keneltä kysyy
Karhunkaatoluvista keitettiin hämmentävä tulkintakiista.
Virkamieslinjaus näyttää ajaneen poliittisen päätöksen ohi karhunmetsätyksessä. Kuva: Veijo ToivoniemiLue artikkelin tiivistelmä- Karhunmetsästyksen tuleva lupamenettely aiheuttaa kiistaa: MMM painottaa poikkeuslupia, eduskunta vaatii kiintiöitä.
- Sami Niemen mukaan poikkeusluvat ovat varmempi keino, Sari Essayah korostaa molempien menetelmien käyttöä ja kiintiöasetuksen valmistumista.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Karhunmetsästyksen lupamenettelystä on kehkeytynyt outo sekamelska. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, toteutetaanko metsästystä jatkossa niin sanottuna kiintiömetsästyksenä vai kannanhoidollisena metsästyksenä.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) tiedotti viikko sitten karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahaun avautumisesta syksylle. Taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös, jonka mukaan viime vuonna myönnetty kaatolupa oli lainmukainen, joten hallinto-oikeuden ei olisi pitänyt kumota sitä.
Ministeriön ratkaisu yllätti ja hämmensi osaa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniä. Eduskunta on heidän mukaansa edellyttänyt ministeriön valmistelevan viipymättä asetukset karhun ja ilveksen alueellisesta kiintiömetsästyksestä.
Ministeriön linjausta ovat kyseenalaistaneet valiokunnan jäsenistä muun muassa Anne Kalmari (kesk.) ja Markku Eestilä (kok). Myös MTK epäilee, ettei karhunmetsästys kaikkein tiheimmän kannan alueiden ulkopuolella välttämättä toteudu poikkeusluvilla ministeriön ratkaisusta huolimatta. Se muistuttaa kiintiömetsästykseen olleen käytössä poronhoitoalueella koko Suomen EU-jäsenyyden ajan (MT 6.6.).
Pääministeri Petteri Orpo kommentoi kokoomuksen puoluekokouksen yhteydessä kunnioittavansa eduskunnan tahtoa, joten ratkaisun pitäisi löytyä sen pohjalta.
Ratkaisu eduskunnan tahdon pohjalta.
MMM:n luonnonvaraneuvos Sami Niemi sanoi tämän jälkeen Maaseudun Tulevaisuuden jutussa poikkeuslupien olevan kiintiömetsästystä varmempi ja oikeudellisesti kestävämpi keino, eikä kiintiömetsästystä tällä hetkellä edistetä.
Poikkeusluvat ovat hänen mukaansa nopein keino saa metsästys käyntiin, eikä myönnettyjä karhunkaatolupia KHO:n linjauksen jälkeen aseteta toimeenpanokieltoon. Karhu on hänen mukaansa kuitenkin oikeudellisesti eri asemassa kuin susi, johon kiintiömetsästys on ulotettu (8.6.).
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) totesi kuitenkin MT:n jutussa päivää myöhemmin, että kiintiömetsästystä edistetään poikkeuslupien sallimisen rinnalla. Essayahin mukaan kiintiöasetus on lähes valmis, mutta nopein keino myös hänen mukaansa on kannanhoidollinen metsästys.
”20. päivä elokuuta alkaa karhunmetsästys ja nämä molemmat keinot ovat tarvittaessa käytettäviä menetelmiä”, Essayah totesi (9.6.).
Ulospäin näyttää siltä, että ministeriön virkajohdon tilannekuva kiintiömetsästyksen valmistelusta eroaa hallituksen ja eduskunnan näkemyksestä. Normaalissa marssijärjestyksessä virkakunta valmistelee lait ja asetukset poliitikkojen päätösten pohjalta.
Kiintiömetsästystä edistetään tai sitten ei.
Metsästetäänkö karhuja tulevaisuudessa poikkeusluvilla vai kiintiöperusteella? Riippuu siitä, keneltä kysyy. Karhualueilla asuvia epäilemättä kiinnostaisi saada asiaan yksiselitteinen vastaus.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
