Kolumni

Suomen ruokavienti kasvaa näiden kahden elintarvikkeen takia

Suomen elintarvikkeiden (pois lukien juomat) kauppatase parani viime vuonna lähes 7 prosenttia. Tämä selviää Tullin ulkomaankauppatilastosta, josta tässä on hyödynnetty kansainvälisen SITC-tavaraluokituksen mukaisia tietoja.

Elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä alkaa nyt olla samoissa luvuissa kuin missä se oli ennen Venäjän asettamaa tuontikieltoa länsimaisille maataloustuotteille ja elintarvikkeille vuonna 2014.

Vienti kohosi vuonna 2020 yli 1,5 miljardiin euroon (kasvua yli 4 prosenttia) ja vastaavasti tuonti putosi alle 4 miljardiin euroon (laskua lähes 3 prosenttia). Viennin ja tuonnin välinen suhde on Suomessa kääntynyt näin ollen selvään kasvuun.

Suomen elintarvikevienti on parissa vuodessa kasvanut 250 miljoonalla eurolla. Kehitys on huiman hienoa! Viennin vähäinen osuus tuotannosta ja sen vaisu kehitys on tunnistettu yhdeksi keskeisimmistä suomalaisen ruokaketjun heikkouksista. Maatalouden kannattavuusongelmien ratkaisemiseksi elintarvikkeiden viennin tason nostaminen on nähty erittäin tärkeäksi.

Vaikka koronapandemian vaikutukset eivät elintarvikkeiden ulkomaankauppaan isommin viime vuonna osuneet, kohtasi elintarvikkeiden ulkomaankauppa kuitenkin haasteita. Merkittävä syy tähän on ravintolapalveluihin kohdistuneet rajoitukset koronapandemian leviämisen hillitsemiseksi.

Ulkomaankauppatilastoissa tämä näkyy selvimmin lihan tuonnin voimakkaana laskuna. Lihan tuonnin arvo laski vuonna 2020 jopa 18 prosenttoia. Vastaava tilanne näkyy alkoholi­juomien viennin sukeltamisena: alkoholipitoisia juomia vietiin Suomesta vuonna 2020 euroissa mitattuna yli 54 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Elintarvikkeiden viennin kasvu selittyy pitkälti kahden tuotteen vientikysynnän voimakkaalla kasvulla.

Sianlihan viennin arvo lähenteli viime vuonna 100:aa miljoonaa euroa. Kasvua vuodesta 2019 on yli 30 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten sianlihan viennin arvo oli noin 43 miljoonaa euroa. Sianlihan viennin kannattavuus on myös kehittynyt hyvin, sillä viime vuonna sianlihan keskimääräinen vientihinta nousi yli 4 prosenttia. Taustalla on Kiinan voimakas tuonti­kysyntä afrikkalaisen sikaruton vietyä Kiinan oman sianlihantuotannon pohjamutiin.

Toinen vientiä merkittävästi kasvattanut tuote oli maitojauhe. Maitojauheen viennin arvo vuonna 2020 oli lähes 122 miljoonaa euroa eli yli 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Maitojauheen ja sianlihan viennin kasvun osuus elintarvikkeiden viennin viime vuoden kasvusta on noin 85 prosenttia.

Lisäksi viennin kasvusta 80 prosenttia tulee viennin kasvusta Kiinaan. Elintarvikevienti Kiinaan on parissa vuodessa lähes kolminkertaistunut ja Kiinasta on tullut lyhyessä ajassa Ruotsin jälkeen toiseksi tärkein kohdemaa Suomen elintarvikeviennille.

Kaiken kaikkiaan luvut saavat aikaan hieman ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta viennin kasvuluvut ja elintarvikkeiden kauppataseen alijäämän nopea lasku ovat erittäin positiivisia ja tervetulleita asioita. Toisaalta hieman huolettaa se, että viennin kasvu on kapea-alaista kohdistuen pitkälti yhteen maahan ja kahteen tuotteeseen.

Globaali markkinatilanne vaikuttaa Suomen elintarvike­viennin kehitykseen. Kauppasopimusten ja -sotien ohella markkinahäiriöt ohjaavat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppavirtoja. Globaalien markkinoiden tarjoamat vientimahdollisuudet on onnistuttu hyödyntämään hyvin, mutta uuden kysynnän luominen tai kysynnän siirtäminen suomalaisiin elintarvikkeisiin sekä uusien markkinoiden valloittaminen ovat kovan työn takana.

Kirjoittaja on vt. tutkimusjohtaja Pellervon taloututkimus PTT:ssä.

Lue lisää

Juotavaa puuroa Kiinaan – Myllyn Paras odottaa miljoonamyyntiä

Venäjä-suhde kaipaa avointa keskustelua

Jännitteet eri yhteiskunnallisten intressien välillä ovat huolestuttuvan korkealla

Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja vaatii järkevää EU-lainsäädäntöä – "Elintarvikealan kilpailukyky ei saa murentua hallintotaakan alle"