Kolumni

Metsästys Lapissa lähti lapasesta

”Itäkairassa oli joka levikkeellä auto, metsissä telttaleirejä, koiria laukkoo siellä täällä ja erilaisten eläinten raatoja oli teiden laidoissa”, kuvaili kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.).

No nyt on lähtenyt ulkopaikkakuntalaisten metsästys täysin käsistä Lapissa, jos on kansanedustaja Mikko Kärnään (kesk.) uskominen.

”Itäkairassa oli joka levikkeellä auto, metsissä telttaleirejä, koiria laukkoo siellä täällä ja erilaisten eläinten raatoja oli teiden laidoissa”, kuvailee Kärnä tiedotteessa kokemuksiaan ja vaatii rajoituksia ulkopaikkakuntalaisten metsästykseen Lapissa.

En ole vielä tänä syksynä käynyt Lapissa, tohtiikohan sitä edes lähteä?

Kärnä on tunnettu siitä, että hän ei säästele kynää, jos tarina vaatii väritystä. Mutta mitä tällaisella värityksellä tässä tapauksessa syntyy muuta kuin pahaa mieltä ja vastakkainasettelua?

Kärnä myös vaatii lakimuutosta, jotta kotipaikkakunta­kikkailu vapaan metsästysoikeuden saamiseksi loppuisi. Hänen mukaansa osa metsästäjistä vaihtaa kirjat syksyksi pohjoisen vapaan metsästysoikeuden kuntaan ja jahtikauden jälkeen muuttaa ne takaisin jonnekin etelään.

Ei ole tarvetta lakimuutoksille, jo nyt on riittävästi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, joissa tätä oikeutta on koeponnistettu. Tiivistetysti on kyse siitä, että jos asuinpaikkaan perustuvaa vapaata metsästysoikeutta joudutaan selvittämään, kotikunnan määrää henkilön tosiasiallinen asuinpaikka, ei osoite. Missä on perhe, työpaikka ja niin edelleen.

”Pyyntilupia on myyty liikaa, eikä lupiin ole asetettu oikeastaan minkäänlaisia ehtoja.” Kyllä niissä pyyntiluvissa on ehtoja, joita ulkopaikkakuntalaiset ostaa esimerkiksi linnunpyyntiin, niissä on jopa päiväkohtaiset kiintiöt. Toisin kuin vapaalla metsästysoikeudella metsästävillä.

Jo ennen Kärnän avautumista pohjoisesta on tihkunut uutisointeja, missä välittyy tyytymättömyys, joka liittyy valtion maiden hirvenmetsästykseen.

Näitä uutisointeja lukiessa on käynyt mielessä, että tähän pitänee tarttua ja tehdä uutista. Samanaikaisesti päässä soi varoituskello, että tähän aiheeseen ei pidä tarttua ennen kuin on riittävästi aikaa taustatyön tekemiseen.

Miten laajasta ongelmasta on tosiasiallisesti kyse? Mitkä ovat juurisyitä, valtion maiden hirvenmetsästyksen alueluvan säännöt ja sääntöjen valvonta vai alueluvalla hirviä metsästävät ulkopaikkakuntalaiset pelkästään?

Sekä riistan niukkuus että runsaus tuntuu sekoittaneen päät, jahtikiiman lisäksi. Metsäkanalintuja on monin paikoin ihan mukavasti, hirviä mitä ilmeisimmin liian vähän.

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

Lue lisää

Olympia-ampuja Eetu Kallioinen viihtyy kotimaisemissa: "Lopella on kaikki mitä tarvitsen – hyvä harjoitella ammuntaa ja hyvät riistakannat metsästykseen"

Kasvavasta susikannasta nousi keskustelu Saksassa – metsästäjät vaativat nykyistä alempaa suojelutasoa, luontoväki loppua salakaadoille

Suomen suurin vieraspetohanke käynnissä – "Petopyytäjiä muistettiin pitkään vain kiitospuheissa, tämä hanke on ensimmäinen konkreettinen teko edistää pyyntiä ja luonnonhoitotyötä"

Valitus valkohäntäpeuran metsästyksestä yötähtäimellä tyssäsi hallinto-oikeuteen – "Tämä oli rauhoittava viesti metsästäjille"