Sotien jälkeen valmistetut suomalaiset puutalot ovat esillä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa

Ulkoisesti Puutalo Oy:n esivalmistetuista puuelementeistä rakennetut valmistalot muistuttavat saman aikakauden rintamamiestaloja. Kuva on kirjasta Tupakkiaskin kannesta massakustomointiin. Kuva: Valanto S. / Helsingin kaupunginmuseo

Suomalaisen Puutalo Oy:n puuelementeistä pystytetty valmistalo kerää parhaillaan arkkitehtonista huomiota Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa.

Suomen näyttelypaviljongin New Standards -näyttely kertoo kuvin ja filmein, kuinka sodan jälkeiseen Suomeen 1940-luvulla Karjalan evakoiden asuttamiseksi Puutalo osakeyhtiö aloitti puuelementeistä koottavien valmistalojen tuotannon.

Tosi tarpeeseen suunniteltu edullinen ja edelleen toimiva tyyppitalo avasi myös vientimarkkinat suomalaisille valmistaloille.

Puutalo Oy:n valmistalot muistuttavat ulkoisesti myös saman aikakauden rintamamiestaloja, joita tyyppipiirustusten mukaisesti rakennettiin Suomeen kymmeniä tuhansia taloja. Rintamamiestalot nousivat usein "hartiapankkivoimin", kun Puutalo Oy:n rakennukset olivat teollisesti valmistettuja ja puuelementeistä koottuja..

Suomen biennaalinäyttely New Standards kertoo Puutalo Oy:n tarinan. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo kertoo tarkemmin näyttelystä verkkosivuillaan.

Pavilion days oli Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen kaksipäiväinen tapahtuma.

Italian Venetsiaan matkasi myös tyyppitalojen historiasta vast'ikään kirjan Tupakkiaskin kannesta massakustomointiin julkaissut diplomi-insinööri Risto Pesonen. Kirjan on kustantanut Rakennustieto Oy.

"Asiahan on kovasti esillä just nyt", Risto Pesonen vinkkasi MT:lle sähköpostitse.

Rintamamiestalot ja niiden historia olivat esillä myös Ylen Radio Suomen erityisessä rintamamiestaloillassa, jossa talojen asukkaat kertoivat tarinansa.

Maaseudun Tulevaisuuden seuraavassa Rakentaminen-teemassa (julkaistaan 20.10.2021) kerrotaan lähemmin tyyppitalojen ja erityisesti rintamamiestalojen historiasta.

Risto Pesonen työskenteli ennen eläkkeelle siirtymistään Rakennusteollisuus RT:n johtajana. Hän on kirjoittanut eläkkeelläkin ammattilehtiin toista sataa artikkelia rakentamisesta.

"Rintamamiestalo on talo tositarpeeseen", kirjoittaa Pesonen:

"Suomessa – käytännössä ainoana maana Euroopassa – päädyttiin sotien jälkeen asuttamaan siirtoväki ja rintamamiehet pientaloihin ja etenkin pientiloille. Syynä oli lähinnä elintarviketuotannon kohentaminen, mutta samalla pyrittiin tarjoamaan evakoille vähintäänkin kotipaikkaa muistuttavat elinolosuhteet uudella paikkakunnalla."

Rintamamiestalo soveltui kaikkiin olosuhteisiin ja tyyppipiirustusten mukaan se oli mahdollista rakentaa itse. Sotien jälkeen joka perheessä ja kylässä oli pystyviä kirvesmiehiä ja talkoohenkeä.

Arkkitehtuuribiennaalin Suomen paviljongin teemanäyttelyssä kerrotaan Puutalo Oy:n tarinan avulla suomalaisen valmistalon tarina. Vuonna 1940 perustettu Puutalo Oy laajensi tuotantoaan vientiin ja vaatimattomia suomalaisia valmistaloja vietiin vuosikymmenten aikana eri puolille maailmaa Australiasta latinalaiseen Amerikkaan.

Venetsian Biennalen Suomen paviljongin näyttelyyn pääset Archinfon linkistä opastetulle videomatkalle. Näyttelyn kuraattorit Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa kertovat Puutalo Oy:n historian avulla kuvina ja filmeinä suomalaisen Puutalo Oy:n matkasta maailmalle.

Jutun otsikkoa, ingressiä ja sisältöä on korjattu 29.9.2021 kello 16:30: Venetsian arkkitehtuurinäyttelyssä esitellään Puutalo Oy:n Karjalan evakoille teollisesti valmistettujen puuelementtitalojen historia ja kotimaisten valmistalojen viennin avaaminen maailmalle. Archinfon näyttelyn ovat koonneet kolme kuraattoria: Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa. Vesikansan etunimi on korjattu.