Suomalaisille outo D.O.-merkki tunnetaan Etelä- ja Keski-Euroopassa, missä D.O.-merkityt viinit ja juustot ovat suosittuja. Idea merkistä syntyi Helsingistä Mikkeliin muuttaneen keittiömestarin Ilkka Arvolan päässä, sillä hän halusi nostaa alueen erikoisuuksia suomalaisten, mutta erityisesti ulkomaalaisten tietoisuuteen.
"Saimaan alueella on huippumäärä tuottajia, joista Helsingissä voi vain uneksia. Täällä olisi paljon mahdollisuuksia erikoistua. Isoin haaste on, että myyntiväylät puuttuvat", Arvola sanoo.
D.O. tulee sanoista Designation of Origin eli suomeksi "alkuperänimitys", ja nimi Saimaa kirjainten perässä viittaa alueeseen. Kyse on Saimaan alueella tuotetusta laadukkaasta elintarvikkeesta, joka on saanut kylkeensä Suomen ensimmäisen alueellisen alkuperämerkinnän.
"Merkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä alueella, vastuullisesti ja korkeita laatukriteerejä noudattaen", selvittää kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta. Liitto hallinnoi merkkiä.
Yksi Arvolan hehkuttamista tuotteista on Siiriäisen Annan tuottama charolais-liha. "Se on kuin karkkia söisi!" keittiömestari luonnehtii.
Vierailu Siiriäisen luomutilalle Hirvensalmelle vahvistaa, että Anna Siiriäinen tuottaa lihaa sydämellään.
"Meillä on reilut 30 emolehmää ja pikkuhiehot päälle. Sonnit lähtevät seitsemän kuukauden ikäisinä toiselle tilalle kasvamaan. Pikkutytöt jäävät meille, ja niistä tulee suoramyyntilihaa", Anna Siiriäinen esittelee kylmäpihatossa.
Anna Siiriäinen jatkaa appiukkonsa työtä luomupihvilihan tuottajana. D.O. Saimaa -merkki on hänelle tae laadukkaasta, lähellä tuotetusta ruuasta. "Se on merkki siitä, että tehdään asiat oikein."
Siiriäiset hakivat D.O. Saimaa -merkkiä heti, kun se viime syksynä oli mahdollista. Annan mielestä kustannus, 200 euroa kahdesta vuodesta, on todella kohtuullinen ja säännöt hyvät.
"Merkki erottaa meidän tuotannon bulkkituotannosta ja osoittaa arvostusta sille, että me tehdään asiat vähän työläämmin. Se on tuonut myös näkyvyyttä."
Lue koko juttu perjaintain 24.3. Maaseudun Tulevaisuudesta.
