Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lukijalta: Raskas sääntely on kalankasvatuksen kasvun jarru

    Kalankasvatus luo työpaikkoja erityisesti maaseudulle ja rannikkoalueille sekä vahvistaa huoltovarmuutta, kirjoittaa Heidi Verkama. ”Kotimaisen kalan valitseminen tukee suomalaista työtä ja paikallistaloutta.”
    Kalakasvattamo. Kuvituskuva.
    Kalakasvattamo. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä
    Lue artikkelin tiivistelmä
    • Heidi Verkaman mukaan kotimainen kalankasvatus luo työpaikkoja ja vahvistaa huoltovarmuutta.
    • Suomen kalatalouden kauppatase on yli 300 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja kotimaisen kalan kysyntä ylittää tarjonnan.
    • Verkama kritisoi raskasta sääntelyä, kalliita lupamenettelyjä ja investointien vaikeutta.
    Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.

    Suomen kalatalouden kauppatase on yli 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suomeen tuodaan siis huomattavasti enemmän kalaa ja kalatuotteita kuin niitä viedään ulkomaille.

    Samalla kotimaisen kalan kysyntä ylittää tarjonnan, eikä kasvavaan kysyntään pystytä vastaamaan pelkästään luonnonkalan pyynnillä. Kalankasvatuksen merkitys elintarviketuotannossa on suuri, sillä se mahdollistaa tasaisen ja ympärivuotisen tuotannon.

    Kotimainen villi luonnonkala ja kasvatettu kala ovat vastuullisia ja kilpailukykyisiä elintarvikkeita. Kasvatetun kalan hiilijalanjälki on monia muita eläinperäisiä proteiineja pienempi. Alan tehokkuudesta kertoo esimerkiksi se, että sadalla kilolla rehua voidaan tuottaa noin 61 kiloa kalanlihaa, kun vastaava määrä sianlihaa jää 17 kiloon.

    Lisäksi kalankasvatustoiminta tukee suomalaisten kalakantojen ylläpitoa poikasistutusten kautta. Ala luo työpaikkoja erityisesti maaseudulle ja rannikkoalueille sekä vahvistaa huoltovarmuutta.

    Miksi kalankasvatus silti laahaa takamatkalla?

    Kalankasvatus vaatii pitkäjänteistä pääomaa ja riskinottoa.

    Yksi keskeinen syy on raskas sääntely. Ympäristölupamenettely on osin maataloutta vaativampi ja aiheuttaa yrittäjille merkittäviä kustannuksia. Lupaprosesseja tulisi sujuvoittaa ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.

    Toinen haaste liittyy investointeihin. Kalankasvatus vaatii pitkäjänteistä pääomaa ja riskinottoa, sillä toiminnan käynnistämisestä kuluu vuosia ennen kuin ensimmäiset tuotteet päätyvät markkinoille. Siksi tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka suuntaavat rahoitusta pienten ja keskisuurten yritysten investointeihin.

    Kotimaisen kalan valitseminen on terveysteko itsellemme. Valinta tukee suomalaista työtä ja paikallistaloutta. Tällä hetkellä noin viidennes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista.

    Käsissämme on todellinen nukkuva jättiläinen. Tuhansien järvien maassa olisi kaikki edellytykset kasvattaa kestävää kotimaista ruoantuotantoa, vahvistaa omavaraisuutta, luoda työpaikkoja ja mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen.

    Heidi Verkama

    Kuusamo