PTT: Ruokamenojen kasvu jatkui muuta kulutusta vahvempana viime vuonna − valmisruokiin palaa yhä enemmän rahaa

Suomalaisten ruokamenot kasvavat nyt muita kuluja nopeammin. Kuva: Sanne Katainen

Vuonna 2025 ruokamenot kasvoivat nopeammin kuin kotitalouksien kulutusmenot kokonaisuudessaan. Tämä on elintarvikesektorille myönteinen signaali pitkään jatkuneessa vaisussa suhdannetilanteessa.

Ruokamenojen kasvu vahvisti ruuan osuutta kulutusmenoista tilanteessa, jossa yksityisen kulutuksen määrä kokonaisuudessaan hieman supistui, käy ilmi Pellervon taloustutkimuksen tuoreesta taloustutkimuksesta.

Kotitalouksilta meni ruokamenoihin viime vuonna yhteensä 17,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin puoli miljardia euroa. Ruokamenot kasvoivat vuonna 3,1 prosenttia, kun kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat kokonaisuudessaan vain 0,3 prosenttia.

Ruokamenojen kasvusta valtaosa selittyi hintojen nousulla (2,2 prosenttia), mutta myös kulutuksen määrä lisääntyi (0,8 prosenttia). Kehitys jatkoi jo vuonna 2024 nähtyä suuntaa, jolloin ruokamenojen volyymi kasvoi yhden prosentin samalla kun yksityisen kulutuksen volyymi pysyi lähes ennallaan. Vuonna 2025 ero korostui entisestään: ruokamenojen määrä kasvoi edelleen, vaikka kotitalouksien kokonaiskulutuksen volyymi supistui lähes prosentin.

Yksi näkyvimmistä muutoksista on valmisruokien osuuden kasvu ruokamenoista, mikä on näkynyt erityisesti viime vuosina. Valmisruokien osuus kotitalouksien ruokamenoista on jo 10 prosenttia.

Viime vuonna kotitaloudet käyttivät valmisruokiin lähes 1,8 miljardia euroa. Valmisruokien kysynnän kasvu heijastaa paitsi kuluttajien ajankäytön ja ateriarytmin muutoksia myös tarjonnan monipuolistumista. Kulutuksen painopiste on siirtynyt yhä enemmän pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa arvonlisä syntyy suuremmassa määrin elintarviketeollisuudessa ja palveluissa kuin alkutuotannossa

Kiinnostavia ovat myös lihalajien kulutuksessa tapahtuneet muutokset. Vaikka lihankulutus henkeä kohden on viimeisten kymmenen vuoden aikana pysynyt likimain ennallaan, lihalajien kulutusrakenteessa on tapahtunut huomattava muutos.

Naudanlihan kulutus henkeä kohden kääntyi jälleen selvään laskuun vuoden 2024 tilapäisen kasvun jälkeen. Taustalla näkyy erityisesti naudanlihan voimakas kuluttajahinnan nousu. Naudanlihan kulutuksen laskun rinnalla sianlihan kulutus kasvoi lähes 2 prosenttia, mikä katkaisi hetkellisesti viime vuosien laskevan kehityksen.

Ruuan hintakehitys on alkuvuonna ollut maltillista. Kuva: Petteri Kivimäki

Naudanlihan poikkeuksellisen voimakas kallistuminen on todennäköisesti vahvistanut sianlihan suhteellista kilpailuasemaa kuluttajien valinnoissa. Samalla siipikarjanlihan kulutus jatkoi pitkän aikavälin kasvutrendiään.

Maitotuotteissa kehitys on ollut kaksijakoista. Nestemäisten maitotuotteiden ja erityisesti nestemaitojen kulutus on jatkanut laskuaan, mutta samalla erilaisten maitopohjaisten välipalatuotteiden, kuten maustettujen rahkojen ja vanukkaiden, sekä juuston kulutus on kasvanut. Eri tuotteiden suhteellinen merkitys kulutuksessa on siten muuttunut.

Ruuan hintakehitys on alkuvuonna ollut maltillista. Kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat toukokuussa keskimäärin 1,1 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin.

Hintojen nousu on kuitenkin keskittynyt yksittäisiin tuoteryhmiin. Naudanlihan hinta oli toukokuussa noin kolmanneksen korkeampi kuin vuotta aiemmin, mikä näkyy koko liharyhmän hintakehityksessä. Alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin 7 prosenttia, mihin vaikutti osaltaan huhtikuun alussa voimaan tullut virvoitusjuomaveron muutos.

Lähi-idän kriisin vaikutukset eivät ole toistaiseksi näkyneet merkittävästi ruuan kuluttajahinnoissa. Vaikutukset välittyvät ruokajärjestelmään ennen kaikkea energian, lannoitteiden ja kuljetusten kustannusten kautta, minkä vuoksi mahdolliset hintavaikutukset näkyvät yleensä viiveellä. Mikäli alueen tilanne rauhoittuu, se lieventää osaltaan ruuan inflaatiopaineita.

Vaikka öljyn ja maakaasun hinnat ovat kääntyneet laskuun, energiamarkkinoihin liittyvä epävarmuus ei todennäköisesti poistu kokonaan, ja hintojen vaihtelu pysyy lyhyellä aikavälillä tavanomaista voimakkaampana.