Mallasohran tulevaisuus läikkyy Kiinan oluttuopeissa

Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Markku Vuorikari

Kalle Sipilä viljanviljelijä ohra Mallasohra Kuva: Markku Vuorikari

Mallasohran viljelyn ja jalostamisen kannattavuus riippuu pitkälti oluen kulutuksen kasvusta maailman markkinoilla.

Olut maistuu erityisesti niin sanotuissa kehittyvissä maissa Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Siellä ihmisten määrä ja heidän käytettävissään olevat tulot kasvavat koko ajan.

”Kansainvälinen kasvu on noin kaksi prosenttia vuodessa, josta Kiinan osuus on puolet”, kertoo maajohtaja Timo Huttunen Viking Maltilta.

Sen sijaan lännessä väestö vanhenee, vähenee ja juo aikaisempaa vähemmän olutta. Nuorillekaan olut ei välttämättä maistu, vaan he juovat mieluummin muuta.

Kulutuksen kehityksen lisäksi oluen, maltaan ja mallasohran kysyntään vaikuttavat oluen saatavuus ja alkoholiverotus.

”Niiden merkitys voi olla jopa suurempi kuin kulutustottumusten muutos. Poliittisten päätösten merkitys kotimarkkinoilla korostuu”, Huttunen pohtii.

Viljanviljelyssä yhden tai kahden vuoden jakso on liian lyhyt aika suunnittelun perustaksi. Säitä ja markkinaheilahtelua tärkeämpi peruste päätösten tekemiselle on pitkän aikavälin taloudellinen tulos.

”Ajan mittaan kaikki viljat käyttäytyvät samalla tavalla”, toteaa viljatilallinen Kalle Sipilä Hollolasta euroihin viitaten.

Viking Maltin hankintapäällikkö Sanna Kivelä nyökkää vieressä. Mitä jyrkemmin viljelijät muuttavat toimintaansa, sitä jyrkemmin markkinat heilahtelevat.

”Tasaisuus on koko mallasohraketjun etu.”

Huolellisuus, ammattitaito ja vuosien kerryttämä kokemus ovat Sipilän viljatilan taloudellisen tuloksen vetureita.

”Pelto ei petosta siedä”, Sipilä kertoo isänsä opastaneen. Viljelymenetelmät ovat erilaisia, mutta jokainen työvaihe on tehtävä kunnolla.