Lukijalta: S-ryhmän toiminta viljelijöitä kohtaan on sikamaista

Lihahylly S-ryhmän kaupassa. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomalaista sikatilallista poljetaan kuin viinirypäleitä italialaisella viinitilalla. On sangen hämmentävää, että meillä tuotetaan maailman puhtainta ja antibioottivapainta ruokaa, joka viedään ulkomaille sen sijaan, että nauttisimme siitä itse. Esimerkiksi Hongkongin ravintoloihin viedään HK Scanin Rypsiporsas-lihaa, jossa on tutkitusti hyvä rasvalaatu. Pohjoinen puhtaus on selkeä myyntivaltti maailmalla.

Samalla kun maailmalla nautitaan maailman parasta porsaanlihaa, me suomalaiset saamme tilalle tanskalaista lihaa, jolle esimerkiksi S-ryhmä on raivannut tilaa poistamalla myynnistä Atrian suomalaisen porsaanfileen.

Tanskassa käytetään neljä kertaa enemmän antibiootteja verrattuna Suomeen, mutta sitäkin tärkeämpää on tarkastella lihaa itsessään.

Tanskalaisen ruokaviraston sivuilla avoimesti kerrotaan, että 70 prosenttia tanskalaisesta sianlihasta sisältää sairaalabakteerina tunnettua MRSA-bakteeria. On suurempi todennäköisyys, että lihassa on bakteeria kuin että sitä ei olisi. Tanskalaista lihaa kokatessaan on tärkeää suojautua kunnolla, ettei liha pääse kosketa vaurioitunutta ihoa tai limakalvoja.

Coop on surullinen esimerkki halpuutuksesta, joka tehdään tuottajien ja laadun kustannuksella. S-ryhmä perustelee muutosta kuluttajaystävällisellä hinnoittelulla.

Suomalainen Atrian Viljaporsaan ulkofilee maksaa 8,99 euroa kilolta ja tanskalainen vastaava 8,79 euroa kilolta. S-ketju ei valitettavasti myy Atrian tuotetta, joten verrokkina täytyy käyttää kaupan omaa private label -tuotetta, jonka kilohinta on 9,29 euroa.

Sisäfileen hintaero kilolle on huimat 40 senttiä. Onko todella parikymmentä senttiä kilolle se hinta, jota ei olla valmiita maksamaan suomalaisen puhtaan ruoan pitämiseksi pöydässä?

Samalla, kun kauppa takoo ennätystuloksia vuodesta toiseen ruokakorin massiivisella kallistumisella, olisi heidän reilua sanoa ääneen, että suurin hintahyöty jää kaupalle itselleen. Kuluttajalle hyöty on täysin marginaalinen, jos sitä on ollenkaan.

Mikäli kuluttajat eivät äänestä kaupassa omilla valinnoillaan, suomalaisen maatalouden syöksykierre syvenee ja joudumme tuomaan ulkomailta lisää laadultaan huonompia, pahimmillaan terveysriskin sisältäviä elintarvikkeita. Aikana, jolloin huoltovarmuuden kanssa ei saisi edes yhden sikakilon verran leikkiä. Valinta on meidän kuluttajien.