Ensimmäiset jäätelökioskit avattiin pääsiäisenä – suosikkimaut noudattavat perinteistä linjaa

Suklaa, mansikka ja vanilja ovat jäätelökioskien kysytyimpiä makuja. Kuva: Lari Lievonen

Jäätelökioskeilla on iloittu lämpimästä keväästä. Etelä-Suomessa ensimmäiset kioskit avattiin jo maaliskuun lopulla pääsiäisen aikaan, vaikka tavallisesti vappua on pidetty jäätelökauden lähtölaukauksena.

Pohjoisemmassa kesäinen sää jopa ehti yllättää jäätelökioskit.

"Pohjois-Suomessa muutos oli nopea. Ensin oli niin paljon lunta, ettei kioskeja voinut viedä paikalleen, mutta sitten viikossa lumivallit sulivat. Siihen ei pystytty ihan heti reagoimaan", kenttämyyntipäällikkö Rami Salomaa Froneri Finlandista kertoo.

Froneri Finland omistaa Turengin jäätelötehtaan ja on yrittäjävetoisten Pingviini-kioskien takana.

Yksi ensimmäisistä jäätelökioskin tänä vuonna avanneista on Niko Palkamo, joka pyöritteli asiakkaille jäätelöpalloja Helsingin Seurasaaressa jo pääsiäisenä.

"Silloin oli viileää, mutta aurinkoista."

Palkamo on aiemmin toimittanut jäätelöä kioskeille. Kuluva kausi on hänelle ensimmäinen kioskiyrittäjänä. Hänellä on yhteensä kolme Ingman-jäätelöä myyvää kioskia Helsingissä.

Jäätelökioskeilla suosikkimaut noudattelevat hyvin perinteistä linjaa. Eniten kuluu vaniljaa, suklaata ja mansikkaa.

Erikoisruokavalioihin kiinnitetään paljon huomiota. Palkamo pohti gluteenittomien vohveleiden hankkimista kioskeilleen, mutta päätyi lopulta jättämään ne pois valikoimasta.

"Vaimoni on keliaakikko, ja hän sanoi, että gluteenittomia vohveleita ei tarvita. Monet syövät jäätelön mieluummin pahvikupista."

Useat jäätelöt ovat laktoosittomia, mutta maidottomia vaihtoehtoja kysytään myös usein.

"Soijapohjaista toffeejäätelöä on alkanut mennä todella paljon. Siitä ei välttämättä huomaa, ettei se olekaan kermajäätelöä. Sitä syövät nekin, joilla ei ole erityisruokavaliota", Palkamo sanoo.

Pingviini-kioskeilla ei toistaiseksi ole irtojäätelömyynnissä maidotonta vaihtoehtoa, mutta markkinointijohtaja Minna Brunbergin mukaan tuotevalikoimaa muokataan kuluttajien tarpeiden mukaan vuosittain.

Sekä Fronerin että Ingmanin jäätelökioskit ovat yrittäjävetoisia.

Pingviini-kioskeja on yli kaksisataa, ja ne ovat painottuneet vahvasti suuriin ja keskisuuriin kuntiin. Pohjois-Suomessa ja osissa Itä-Suomea kioskeja on harvakseltaan. Esimerkiksi Nurmeksessa, Kemijärvellä ja Suonenjoella ei ole Pingviini-kioskeja.

"Ympäristön täytyy olla sellainen, että yrittäjä pärjää ja pystyy hankkimaan elantonsa siellä", kenttämyyntipäällikkö Rami Salomaa sanoo.

Hänen mukaansa kioskien sijaintia tarkastellaan jatkuvasti, ja tarpeen mukaan niitä sijoitellaan uudelleen.

"Haluamme, että myyntiverkkomme on kutakuinkin kattava. Välillä on kiinni yrittäjän puuttumisesta tai sopivan paikan löytämisestä, ettei johonkin paikkaan saada kioskia", Salomaa sanoo.

Isojen ketjujen rinnalle perustettuja yksittäisiä kioskeja ja pieniä ketjuja Salomaa pitää positiivisena ilmiönä. Kilpailu tarkoittaa sitä, että jäätelö kiinnostaa.