Epäreiluista kauppatavoista on tullut kymmeniä ilmoituksia – "Niistä ei uskalleta nostaa meteliä"

Keskustelutilaisuus ruokaketjun toiminnasta veti salin täyteen väkeä Ilmajoen maatalouskampuksella maanantaina. Tilaisuuden järjestivät Seinäjoen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat. Keskustelijoina olivat (oikealta) Marica Twerin MTK:sta, Antti Oksa S-ryhmästä, Jari Leija Atrialta ja maatalousyrittäjä Jyri Tanner Laidun Hereford Oy:stä. Kuva: Johannes Tervo

Viljelijöiden etujärjestö MTK avasi tänä syksynä verkkosivuillaan kyselyn, johon tuottajat ja elintarvikealan yritykset voivat jättää ilmoituksen epäreiluiksi koetuista kauppatavoista.

"Ilmoituksia on tullut noin 30 kappaletta", kertoo MTK:n lakimies Marica Twerin.

Näiden lisäksi kyselyyn on jätetty huumorimielessä pilailuviestejä. Asiallisista ilmoittajista kukaan ei ole halunnut, että heidän kertomaansa tapausta ryhdyttäisiin setvimään kauppayritysten kanssa.

"He ovat halunneet tuoda asiat vain tiedoksi", Twerin kertoo.

"Niistä ei uskalleta nostaa meteliä."

Hän totesi Ilmajoella maanantaina järjestetyssä ruokaketjukeskustelussa, että pienten tavarantoimittajien on käytännössä mahdotonta viedä epäkohtia käräjille.

"Jos tuottaja vie asian käräjille ja häviää, hän menee konkurssiin. Vaikka hän voittaisi, hän menee konkurssiin, koska kukaan ei enää ikinä osta hänen tuotteitaan."

Samassa tilaisuudessa puhujana ollut S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa totesi, että kauppatapojen reiluus on "ihan supertärkeä asia". Silti hänen mielestään maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltavaa ruokamarkkina-asiamiestä ei tarvittaisi alan toimintaa vahtimaan. Syynä on se, että esimerkkitapauksia epäreiluista kauppatavoista ei ole tuotu selvitettäviksi.

MTK:n mielestä ruokamarkkina-asiamies tarvitaan ehdottomasti.

”Ruokamarkkina-asiamiehen pitää pystyä tutkimaan tapauksia myös itsenäisesti ja myös sanktioita on oltava käytössä”, Twerin sanoi.

Hän muistutti, että Britanniassa vastaava viranomainen on pystynyt puuttumaan epäkohtiin. Ruokamarkkinoiden perusongelma on se, että tavarantoimittajat ovat usein hyvin pieniä, kun taas kauppa on keskittynyt muutaman ison yrityksen käsiin. Sen vuoksi yli 20 EU-maassa on säädetty erillislakeja elintarvikekauppaan liittyen.

”Suomessa kahdella suurimmalla yrityksellä on 85–86 prosenttia kaupasta”, Twerin viittasi S-ryhmään ja Keskoon.

”Viljelijä on heikoin lenkki.”

Ruokamarkkina-asiamiehen virka on työn alla maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettamassa työryhmässä, jossa elintarvikemarkkinalakia valmistellaan.

Työryhmä on kokoontunut lokakuussa ja marraskuussa.

Kokonaisuuden pitäisi valmistua jo tulevan tammikuun loppuun mennessä ja sen jälkeen asiasta on määrä tehdä hallituksen esitys.

Jos asia etenee suosiollisesti eduskunnassa, uuden lain pitäisi tulla voimaan vuoden 2019 alussa.