Yliö: Halal-markkinat kasvavat – Suomen elintarvikevienti vaarassa pudota kyydistä

Suomalaista ruokaketjua valvotaan tarkasti. Halal-sertifiointi vaatii kuitenkin aivan oman tarkastuksensa. Kuvan tarkastustilanne ei liity kirjoitukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maailman suurin muslimimaa Indonesia on rakentanut maailman kattavimman halal-sertifiointijärjestelmän. Se varmistaa, että maan 280 miljoonan kuluttajan käyttämät tuotteet täyttävät tiukat halal-vaatimukset. Järjestelmä avaa valtavat mahdollisuudet niille maille, jotka mukautuvat sen sääntöihin – ja sulkee ovet niiltä, jotka eivät.

Tämä kehitys osoittaa, että Suomen elintarvikeviennin ja maatalouden on välttämätöntä varautua halal-markkinoiden kasvuun ja vahvistaa asemaansa Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Indonesiassa. Ilman omaa halal-sertifiointijärjestelmää suomalaiset tuotteet jäävät kilpailijamaiden varjoon, vaikka laatu, puhtaus, turvallisuus ja jäljitettävyys ovat jo nyt Suomen vahvimpia vientivaltteja.

Nyt tarvitaan poliittinen päätös ja teollisuuden yhteinen tahto perustaa kansallinen halal-sertifiointikeskus, joka mahdollistaa suomalaisen ruoan viennin ja tämän nopeasti kasvavan potentiaalin hyödyntämisen.

Pelkästään Indonesian halal-elintarvikemarkkinoiden arvo oli vuonna 2022 noin 138 miljardia euroa, ja sen ennustetaan kasvavan 240 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Näin Indonesia vahvistaa asemaansa maailman halal-talouden veturina ja porttina Kaakkois-Aasian muslimimarkkinoille.

Indonesian halal-laki määrää, että maassa myytävät ja tuodut tuotteet on sertifioitava halal-järjestelmän mukaisesti. Tämä koskee elintarvikkeiden lisäksi lääkkeitä, kosmetiikkaa ja kemianteollisuuden tuotteita.

Vuodesta 2024 sertifikaatti on ollut pakollinen elintarvikkeille ja teurastuspalveluille, ja 17. lokakuuta 2026 vaatimus laajenee kaikkiin ulkomaisiin elintarvikkeisiin.

Suomen kannalta kriittisin sääntö on rajat ylittävän sertifioinnin kielto. Indonesia hyväksyy vain sertifikaatit, jotka on myöntänyt tuotteen alkuperämaan oma halal-instituutio ja jotka Indonesian viranomaiset (BPJPH) ovat tunnustaneet. Suomalaiset elintarvikkeet eivät siten voi hyödyntää muiden EU-maiden sertifikaatteja.

Ilman Suomessa toimivaa ja BPJPH:n hyväksymää instituutiota elintarvikevienti Indonesiaan pysähtyy lokakuussa 2026.

Tilanne on Suomelle strategisesti kiireellinen. Lokakuu 2026 lähestyy, eikä kyse ole neuvottelusta vaan lakisääteisestä vaatimuksesta.

Suomen on aloitettava prosessi itse, ei odotettava EU:n yhteistä ratkaisua.

Tämä on kansallinen kilpailukykykysymys, vain näin voidaan turvata suomalaisille yrityksille pääsy Indonesian markkinoille ja edelleen muihin islamilaisiin maihin, jotka tunnustavat Indonesian sertifikaatin.

BPJPH on jo hyväksynyt lähes sata ulkomaista halal-instituutiota eri puolilta maailmaa. Euroopassa niitä on Espanjassa, Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Belgiassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Valko-Venäjällä – mutta ei Suomessa.

Ruotsi aloitti prosessinsa ajoissa, mutta se on yhä kesken kolmen vuoden jälkeen. Se on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun hallinnollinen osaaminen ja oikea asiantuntemus eivät kohtaa.

Elintarvikevienti on Suomelle tärkeä osa huoltovarmuutta ja talouskasvua. Vuonna 2024 sen arvo oli lähes 2,3 miljardia euroa mutta kasvu suuntautuu pääosin Eurooppaan.

Samaan aikaan ASEAN-alueen eli Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön jäsenmaiden elintarvikemarkkinat kasvavat 6–8 prosenttia vuodessa.

Halal-sertifikaatti ei ole uskonnollinen leima, vaan laatu- ja luottamusmerkki. Se kertoo, että tuote on turvallinen, jäljitettävä ja eettisesti valmistettu. Halal-tuotteet myyvät myös ei-muslimimaissa, koska ne symboloivat puhtautta ja korkeaa laatua – arvoja, joita suomalainen elintarviketeollisuus jo edustaa.

Halal-instituution perustaminen ei ole monimutkaista eikä kallista. Laitoksella on oltava kolme sharia-asiantuntijaa ja kolme halal-auditoria sekä yhteistyö akkreditoidun laboratorion (ISO/IEC 17025) kanssa. Prosessi kestää 6–8 kuukautta ja maksaa vähemmän kuin yhden keskisuuren yrityksen vientikampanja.

Hanke voitaisiin toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Ruokaviraston ja elintarvikealan toimijoiden yhteisprojektina.

Jos Suomi toimii nyt, halal-sertifiointikeskus voidaan perustaa ennen lokakuuuta 2026 ja hyväksyttää Indonesian viranomaisilla ennen määräaikaa. Jos ei toimita, suomalaiset tuotteet katoavat Indonesian markkinoilta – ja tilalle tulevat muut toimijat ja kilpailijat.

Kyse ei ole vain yhdestä sertifikaatista, vaan Suomen elintarvikeviennin uskottavuudesta ja kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla. Nyt tarvitaan päätös, joka antaa suomalaiselle elintarviketeollisuudelle sen ansaitseman mahdollisuuden olla mukana maailman suurimmilla kuluttajamarkkinoilla – ei niiden ulkopuolella.

Tuomo Rautakivi

FT

Indonesian julkishallinnon ja menettelytapojen asiantuntija

Mohammad Zen

johtaja

The International Halal Assurance Agency (IHAA)

Indonesia