Lidl etsii kilpailussa vientiin suomalaista elintarviketta, mutta raaka-aineet voivat olla ulkomailta

Lidlin myymälöissä ympäri Eurooppaa myytiin viime vuonna lähes 60 suomalaista tuotetta. Esimerkiksi suomalaisesta maidosta valmistetut Sportyfeel -proteiinijuomat kiinnostavat ulkomailla. Kuva: Kari Salonen

Lidl etsii tiistaina alkaneessa kilpailussa kotimaista elintarviketuotetta, jonka vientiä ulkomaille ketju avustaa. Periaatteessa on mahdollista, että seuraavaksi kotimaiseksi vientiraketiksi tituleeratun tuotteen raaka-aineet eivät ole kotimaisia.

Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipposen mukaan kilpailuun osallistuville tuotteille ei haluttu asettaa tiukkoja ehtoja. Tärkeintä on se, että tuotteella on mahdollisuudet menestyä viennissä.

"Toivomme, että se toisi Suomeen työtä. Jos raaka-aine on sellainen, että sitä ei Suomessa ole, voivat jalostaminen, pakkaaminen ja brändääminen tuoda työtä Suomeen", Sipponen perustelee.

Ihannetapauksessa tuote olisi myös raaka-aineiltaan suomalainen, mutta hinta vaikuttaa vientimahdollisuuksiin. Sipponen huomauttaa, että jos raaka-aineen saa ulkomailta halvemmalla, täytyy suomalaisella raaka-aineella olla lisäarvoa, jota voidaan hyödyntää markkinoinnissa.

"Raadin monialaisuus arvioi kaikkia näkökulmia. Jos suomalainen raaka-aine olisi jostain syystä kalliimpi eikä tuote olisi siksi kilpailukykyinen, meillä on mahdollisuus ottaa asia esille ja pohtia, miten kilpailukyvyn esteitä voitaisiin ratkaista", Sipponen sanoo.

Viime vuoden aikana 20 suomalaista tavarantoimittajaa vei liki 60 tuotetta Lidlin myymälöihin 23 Euroopan maassa. Esimerkiksi kotimaisesta maidosta valmistetut Sportyfeel- proteiinijuomat ovat kiinnostaneet ulkomailla.

"Hauskoja esimerkkejä ovat Tellicherry- mustapippuri ja Himalajan vuorisuola. Suolaa ja pippuria ei ole Suomessa omasta takaa, mutta täällä ne pakataan, brändätään ja viedään verkostossamme maailmalle. Sekin edistää kansantaloutta ja tuo työtä", Sipponen toteaa.

Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti suuntautunut kotimaan markkinoille, mutta etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä olisi kasvupotentiaalia viennissäkin.

"Jos pelkästään ruokavienti tuplattaisiin, se olisi 5 000 työpaikkaa lisää", Sipponen sanoo.

Sipponen ei ala raadin puolesta ennustaa, millaisilla elintarvikkeilla olisi mahdollisuus menestyä kilpailussa, mutta terveystrendi jyllää vahvasti Keski-Euroopassa. Myös harvinaisilla, suomalaisilla raaka-aineilla voi menestyä maailmalla.

"Ehkä pihvikarja ei ole suomalainen, huippuharvinainen raaka-aine, mutta esimerkiksi ruista ja kauraa ei osata muissa maissa hyödyntää samassa mittakaavassa. Maitotuotteissa ja laktoosittomuudessa olemme edelläkävijöitä, ja niille on kysyntää", Sipponen pohtii.

Lidlin Viedään Suomi-ruoka maailmalle! -kilpailu huipentuu lokakuussa, kun kymmenen raadin valitsemaa elintarviketta esitellään Finlandia-talolla. Kilpailu on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa.

Voittajan valitsee raati, johon kuuluvat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Finpron elintarviketoimialan johtaja Esa Wrang, Elo-säätiön johtaja Seija Kurunmäki, markkinoinnin konkari Anne Korkiakoski, Tuomas Enbuske sekä Lidlin edustajat Timo Hansio ja Riikka Hynynen.

Lidl maksaa voittajayritykselle vientiä edistävän henkilön palkan vuodeksi ja avustaa viennin kehittämisessä. Jokaisen maan Lidl päättää, mitä tuotteita ottaa myyntiin. Lidl Suomi ei siis voi taata myyntiä muiden maiden liikkeissä, mutta aikoo markkinoida voittajatuotetta verkostossaan.

Sipposen mukaan Lidl ei vaadi yksinoikeutta voittoisan elintarvikkeen myyntiin.

"Meidän toiveemme on, että tuote olisi mahdollisimman laajasti kilpailukykyinen. Ei tässä olla omimassa itsellemme mitään, tämä on lahja Suomelle", Sipponen sanoo.