Valmisruokabisnes kasvaa ja Kokkikartano haluaa haukata siitä yhä suuremman palan

Tommy Snellmanille ovat tuttuja myös Kokkikartanon tuotannon työt. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kokkikartanon kaurapuuro ei olekaan mikä tahansa kaurapuuro, vaan pakkauksen mukaan "kananmunaton, kasvisruoka, laktoositon, maidoton ja vegaaninen".

No niin tietysti olisi hiutaleista veteen muutamassa minuutissa itse keitettykin, mutta kaikilla ei aina ole mahdollisuutta keitellä puuroa.

Kokkikartanon tuore toimitusjohtaja Tommy Snellman ei usko, että valmisruokamarkkinat kokonaisuudessaan kasvavat suuresti, mutta hän arvioi, että premium-valmisruokien kysyntä nousee. Ja niitä Kokkikartano haluaa tehdä.

Kuluttajamittauksissa Kokkikartano on hypännyt kärkipaikalle, vaikka se vieläkin on pieni talo isojen Atrian, HK:n ja Saarioisten rinnalla. Salaisuus on Snellmanin mukaan laadussa ja läpinäkyvyydessä.

Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat tärkeitä syitä siihen, että Kokkikartano on sitoutunut käyttämään kotimaista sikaa, nautaa ja possua sekä perunoita, maitoa ja kermaa.

"Kotimaassa tuotetusta tiedämme, mistä raaka-aine tulee, jopa, miltä tilalta. Samalla luomme työpaikkoja Suomeen", Snellman perustelee.

Tommy Snellman on työskennellyt myös Ruotsissa, missä Snellman-konsernilla on Carolines Kök -valmisruokatehdas. Siellä hän on nähnyt, miten valmis- ja pikaruuan syönti lisääntyy huimasti. Naapurimaassa jo joka toinen ateria on tehty muualla kuin kotona.

"Sama kehitys on Suomessa. Meidän tehtävämme on valmistaa hyvää valmisruokaa."

Snellman on havainnut tapojen muutoksen myös omassa perheessään.

"Kun olin nuori, niin ei me koskaan menty ravintolaan syömään, vaan aina tehtiin ruoka kotona. Oma perheeni syö pari kertaa viikossa muuta kuin kotiruokaa ja lapset, 5–19-vuotiaat hakevat aterioita Subista, Mäcistä, Friends&Burgerista tai lihapiirakan Lidlistä. Itse matkustan paljon ja tulee syötyä pikaruokaa."

Kokkikartanolla on kuutisenkymmentä eri tuotetta, mutta Snellmanin mukaan niiden tunnettuus voisi olla paljon nykyistä parempi. Firman markkinointi "pieni keravalainen ruokatehdas" -imagolla vetoaa kyllä suomalaisiin, sillä Kerava merkitsee helsinkiläisille vielä lähiruokaa ja toisaalta muualla maassa asuville pääkaupunkiseutua.

"Mutta voi silti olla, että esimerkiksi Oulussa kukaan ei tiedä meistä."

Kokkikartano hakee kasvua ennen kaikkea Suomesta. Vientiin se ei ainakaan vielä tähtää.