Asiantuntijalta: Rappeutunut maa elvytettävä takaisin eloon – osaamista ennallistamiseen on

Metsät ovat eläviä ekosysteemejä, jotka menestyvät tasapainossa. Kun tämä tasapaino häiriintyy, metsät kärsivät ja menettävät kykynsä tarjota hyötyjä, joista ihmiset ja taloudet ovat riippuvaisia.

Tätä tapahtuu ympäri maailmaa silmiemme edessä, eikä näiden vaurioituneiden metsien ja maisemien ennallistamista enää pidä pitää vapaaehtoisena. Ennallistaminen on tie eteenpäin ruokaturva-, ilmasto- ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteidemme saavuttamiseksi samalla, kun tuetaan toimeentuloa ja kestävää taloutta.

Ensinnäkin on tunnistettava menetysten laajuus.

Arviolta 489 miljoonaa hehtaaria metsää menetettiin vuosien 1990 ja 2025 välillä metsäkadon seurauksena, kun metsiä on raivattu ja käytetty muihin tarkoituksiin. Maailmanlaajuisesti lähes sama määrä – yli 460 miljoonaa hehtaaria – on tällä hetkellä pilaantunutta: edelleen pystyssä mutta huonossa kunnossa. Pilaantuneet metsät eivät enää pysty toimimaan kuten ennen.

Metsien tilan heikkenemistä aiheuttavat kestämätön käyttö, kuten liikalaiduntaminen ja liikahakkuut, kaupungistuminen, metsäpalot, tuholaiset, taudit ja vieraslajit, kuivuus ja ilmastonmuutos.

Niiden seurauksena metsien kyky säädellä ilmastoa, tukea luonnon monimuotoisuutta, ylläpitää maaperän laatua ja tarjota puhdasta vettä kärsii. Samalla ruoan, puun, energian ja muiden metsien tuottamien palveluiden kysyntä maailmanlaajuisesti kasvaa.

Kyse ole vain metsistä. Yhteensä 1,56 miljardia hehtaaria maata on nyt heikentynyt maailmanlaajuisesti, metsien ja muun metsämaan lisäksi viljelysmaata, laidunmaata ja kosteikkoja.

Kuilu luonnon tuotantokyvyn ja ihmisten tarpeiden välillä kasvaa jatkuvasti.

Seuraukset ovat perustavanlaatuisia: ruoan ja muiden maataloustuotteiden tuotanto häiriintyy yhä pahemmin, luonnon monimuotoisuus vähenee, ilmastoriskit kasvavat ja yhä suurempi osa taloudellisista mahdollisuuksista menetetään.

Asiantuntijat kutsuvat ratkaisua näihin haasteisiin integroiduksi metsien ja maiseman ennallistamiseksi. Se pyrkii tasapainottamaan maan suojelua ja taloudellista tuotantoa samalla parantaen ihmisten elämää ja tuottavuutta herättämällä vaurioituneet metsät ja maisemat henkiin. Se tapahtuu istuttamalla puita, auttamalla metsiä uudistumaan luonnollisesti ja parantamalla maankäyttöä kiinnittäen samalla huomiota toimenpiteiden vaikutuksiin ja varmistaen paikallisten ihmisten tuen ja osallistumisen.

Yksi lupaava lähestymistapa on peltometsäviljely, jossa puita kasvatetaan ja hoidetaan viljelykasvien ja joskus eläinten rinnalla samalla maalla. Se voi muuttaa perusteellisesti tapaamme käsitellä maataloutta ja elintarviketuotantoa kokonaisuudessaan – ja antaa meille vakaamman ilmaston, puhtaampaa vettä ja rikkaamman maaperän ja samalla auttaen luomaan kestäviä ja kannattavia yrityksiä.

Tälle on vahva taloudellinen peruste. Terveet ekosysteemit muodostavat yli puolet maailman bruttokansantuotteesta.

Hyvin suunniteltu ennallistaminen luo työpaikkoja sekä parantaa metsien tilaa. Se elvyttää tuotantojärjestelmiä ja tekee taloudesta kestävämmän tuleville ilmastohäiriöille. Oikeissa olosuhteissa jokainen ennallistamiseen käytetty dollari voi tuottaa jopa 30 dollaria.

Tekemättä jättäminen maksaa enemmän kuin ongelman korjaaminen. Tämä pitää paikkansa kapeasti taloudellisesti tarkasteltuna mutta vielä enemmän, kun lasketaan tappiot, joita ei koskaan mitata – sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kulttuuri-identiteetti, sukupolvien aikana rakennettu mutta helposti yhdessä sukupolvessa kadonnut tieto.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kansallisissa, alueellisissa ja maailmanlaajuisissa aloitteissa on luvattu yli miljardin hehtaarin maa-alueen ennallistamista. Ennallistamisala kasvaa monissa maissa, kun poliittiset puitteet paranevat, mutta edistys on hidasta.

YK:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä 470 miljoonaa hehtaaria. Tällä hetkellä ennallistettuna on 206,5 miljoonaa hehtaaria metsää ja maisemaa 62 maassa. Tavoitteesta ollaan vielä kaukana.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) raportti "Maailman metsien tila 2026" osoittaa, miten tämä voidaan saavuttaa: ottamalla mukaan näillä mailla asuvat ja työskentelevät ihmiset, tasapainottamalla luonto ihmiskunnan tarpeiden kanssa, löytämällä riittävästi rahoitusta ja ottamalla käyttöön oikeat politiikat, lait ja instituutiot.

Tällaista työtä tehdään jo. Indonesiassa tämä on tarkoittanut Demakin rannikon ennallistamista Pohjois-Jaavalla. Kalastusaltaiden ja pohjaveden ottoa varten vuosikymmenten aikana raivatut mangrovemetsät ovat jättäneet kylät alttiiksi kroonisille tulville, ja tulot ovat laskeneet 60–80 prosenttia.

Rakentamalla merelle esteitä sedimentin sitomiseksi hanke mahdollisti mangrovemetsien luonnollisen uudistumisen. Ne suojaavat nyt 10 000 ihmistä rannikkoeroosiolta, myrskytulvilta ja suolaveden pääsyltä maahan ja vesivaroihin, varastoivat hiiltä ja tukevat kyläläisten kalastusta, josta he ovat riippuvaisia.

Brasilian kuivilla Caatinga-alueilla Xukuru do Ororubá -kansa johtaa luontokeskeistä ennallistamista alueilla, jotka he saivat hiljattain takaisin hallintaansa niiden oltua huonossa kunnossa yli 400 vuoden ajan. He kohtelevat jokia, metsiä ja kallioita elävinä sukulaisina, joilla on luovuttamattomat oikeudet.

Joulukuusta 2023 lähtien he ovat ennallistaneet 91 hehtaaria viiden kylän alueella, kasvattaneet 48 000 tainta (sisältää 108:aa alkuperäislajia) sekä elvyttäneet eläimistöä, kasvillisuutta ja vesistöjä.

Nämä esimerkit ovat osa Maailman metsien tila 2026 -raportissa esiteltyä 18 tapauksen sarjaa. Ne osoittavat, ettei ennallistaminen ole vain puiden istuttamista sinne, missä on tilaa. Kyse on maan terveyden palauttamisesta, jotta se voi jälleen hoitaa ekologiset tehtävänsä – pidättää vettä, ylläpitää maaperää ja tukea elämää – ja samalla parantaa ihmisten elämää.

YK:n ekosysteemien ennallistamisen vuosikymmen jatkuu vuoteen 2030 saakka. Meillä on jo käytössämme tarvittava tieto, työkalut ja myötätuulta tehdä asioita. Jäljellä on enää näiden hyödyntäminen laajassa mittakaavassa, ennen kuin tilaisuus menee ohi.

Zhimin Wu

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n apulaispääjohtaja ja metsäosaston johtaja