Ksylitolimämmi ja ksylitolibooli auttoivat tutkijoita 1970-luvulla – asiantuntijan mukaan suomalaisten hammasterveys ei ole menossa ”päistikkaa suohon”
Suomalaiset ovat laiskoja harjaamaan hampaitaan, mutta tilanne ei ole katastrofaalinen.
Hampaiden harjaamattomuus on yksi suomalaisten suiden ikuisuusongelma. Kuva: Jarkko SirkiäKuten jo pikkulapsille teroitetaan, hammaspeikot rakastavat sokeria ja vihaavat hammasharjaa. Hampaiden harjaamista ei korvaa mikään, mutta aterian jälkeen mutustettu ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä.
Suomalaiset eivät keksineet ksylitolia mutta osoittivat ensimmäisinä, mitä hyötyä ksylitolista on suun terveydelle.
Puoli vuosisataa sitten aihetta tutkittiin pitkään ja perusteellisesti.
Turun sokeritutkimuksissa vuosina 1972–1974 kaikkiaan sata koehenkilöä laitettiin erilaisille ruokavalioille.
Yksi ryhmä nautti sokeria tavalliseen tapaan, toinen ryhmä fruktoosia ja kolmas ksylitolia.Ruokavaliot olivat äärimmilleen viritettyjä: mökkireissulle saatiin mukaan ksylitolijäätelöä, pääsiäisenä lusikoitiin ksylitolimämmiä ja juhlissa kauhottiin ksylitoliboolia.
Kahden vuoden jälkeen oli selvää, että ksylitoli oli ylivoimainen hammaskarieksen ehkäisijä. Meni kuitenkin vielä kaksi vuosikymmentä, ennen kuin ksylitoli löi läpi myös kansainvälisesti.
Ksylitolin asema on Suomessa varsin vankka, kertoo Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri, emeritusprofessori Hannu Hausen.
”Ksylitolituotteilla on vakiintunut asiakaskuntansa, ja esimerkiksi päiväkodeissa lapset saavat yleisesti vähintään kerran päivässä ksylitolia.”
Hampaiden vointi riippuu hampaiden tilaa suojaavien ja vaarantavien tekijöiden tasapainosta. Hausenin mukaan suomalaisten hampaiden kunto paranee edelleen pikkuhiljaa.
”Tietyistä katastrofeja maalailevista otsikoista voisi päätellä, että suun terveydessä mennään päistikkaa suohon, mutta tutkimustulokset eivät puhu sen puolesta.”
Kariessairauksien kertymää mitataan tilastoissa DMF(T)-indeksillä, joka tarkoittaa keskiarvoa yksilöiden suussa olevien reikiintyneiden, paikattujen ja poistettujen hampaiden määrästä.
Indeksi laski 1970-luvulta 1990-luvun alkuun nopeasti, mutta sen jälkeen lukema on laskenut maltillisesti tai pysynyt suunnilleen entisenä.
Nykyään suomalaisilla on keskimäärin 1,1 karieksen vaurioittamaa hammasta suussaan. Hausen kuitenkin korostaa, että keskiarvojen taakse kätkeytyy se tosiasia, että joidenkin purukalusto on priimakunnossa, toisilla ongelmia voi olla hyvinkin paljon.
”Erityisen surullista on, kun pikkulapsille joudutaan tekemään maitohampaiden varhaisen reikiintymisen takia hammashoitoja nukutuksessa.”
Hampaiden harjaamattomuus on yksi suomalaisten suiden ikuisuusongelma. Toinen ongelma on siinä, mitä suuhun laitetaan ja milloin.
Ongelmia ovat erityisesti napostelukulttuuri ja se, että janojuomana käytetään muuta kuin vettä. Hampaat eivät kestä sitä, että siellä on jatkuvasti muuta kuin sylkeä ja vettä.
”Sokeristen ja happamien juomien ja karkkien kulutuksesta voi päätellä jotain ihan vain katsomalla hyllymetrejä marketissa. Kun niitä niin paljon myydään, kyllä niitä paljon myös juodaan ja syödään”, Hausen tiivistää.
Lähteenä käytetty myös Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran artikkelia Ksylitolin matka maailmalle (2017).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
