Tunnetko mokkapalojen, Britakakun ja lusikkaleipien tarinat? Rakastettujen leivonnaisten juuret ovat kotimaassa ja Ruotsissa
On kiehtovaa, millaisia tarinoita eri ruokien ja leivonnaisten taakse kätkeytyykään. Monen herkkuleivonnaisen juuret ulottuvat Ruotsiin, mutta kyllä meilläkin on kehitetty ihan omia reseptioivalluksia.
Tuuloman torttu on toiminut innoittajana myös nykyään huippusuosituille mokkapaloille. Kuva: Sanne KatainenTuuloman tortun äidiksi tituleerataan porilaista kotitalousopettaja, kotitalousneuvos Ritva Tuulosta. Hän kuulemma nappasi Ruotsin ICA koekeittiön ohjeen 1950-luvulla ja kehitti siitä oman versionsa, jonka nimesi Tuuloksen kakuksi.
Nimi vaihtelee Tuulamon tortuista Tuuloman, Tuulaman ja Tuulemaan torttuun. Tuuloman torttupalojen pohja on vaalea, kun taas niistä 1960-luvulla kehittyneet mokkapalat ovat tummia, kaakaojauhepohjaisia.
Nykyäänkin supersuosittuja mokkapaloja on kutsuttu nimillä ruotsinhyvät, suklaaneliöt, masaliisat, rakkaudenruudut, suklaapelti ja mokkaruudut. Tiesitkö muuten, että 8.12. meillä vietetään mokkapalapäivää.
Britakakusta puolestaan kerrotaan, että Ruotsista tullut Pinocchiotårta-resepti olisi nimenomaan Britan taustalla. Ruotsissa torttua olisi kutsuttu myös nimillä Brittatårta, Glömmingetårta, Mammas tårta, Ölandstårta, Margaretatårta och Herrgårdstårta.
1980-luvun alussa Kodin Kuvalehdessä oli leivontakilpailu, jonka voitti Brita-torttu. Sen siivittämänä loistavan leivonnaisen maine levisi, ohjetta leivottiin, kopioitiin ja versioitiin oikein urakalla. Näin se sai pysyvän jalansijan koko Suomessa. Mutta luultavimmin saamme niiata kiitokseksi länsinaapurillemme sen alkuperästä.
Lusikkaleipiin todella liittyy sana perinteinen. Nämä leivonnaiset ovat yksi sukujuhlien ja pääsiäisen rakastetuimmista pikkuleipäresepteistä. Mitä todennäköisimmin niiden juuret ovat ihan kotoisessa konnussamme. Englanninkieliseksi vastineeksi niitä nimitetään muun muassa Finnish browned butter teaspoon cookies. Hiekkamaisen mureneva taikina vaatii käsittelijältään hieman kokemusta, mutta syväkupuinen perintölusikka takaa munamaisen muodon ja onnistuneen lopputuloksen.
Hanna-tädin kakuista taas kerrotaan tarinaa, jonka mukaan kakkujen reseptin kehittäjä oli 1800-luvulla Raahesta rouva Hanna Rehnbäck. Resepti sai nykyisen nimensä, kun rouvan sukulainen otti sen mukaan legendaarisen Kotiruoka-keittokirjan ensimmäiseen painokseen jo vuonna 1908.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
