Satokausiajattelu palasi, vaikka tarjonta ei vähentynyt – kauden tuotteiden syöminen iskee ajan hermoon

Mateen luontainen sesonki on alkuvuodesta. Kuva: SARI TAMMIKARI

Jos pitää appelsiineista, tomaateista ja lohesta, niitä voi nykyään napata ostoskoriin ympäri vuoden. Vielä puoli vuosisataa sitten tällainen olisi kuulostanut järjettömältä. Viimeistään Euroopan unioniin liittyminen avasi Suomen ruokamarkkinat ja toi kauppojen hyllyille ennennäkemättömän ja ympärivuotisen runsauden.

Nykyaikainen ruokajärjestelmä on mahdollistanut sen, että kaikkea on koko ajan saatavilla, huomauttaa S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa.

”Samalla monelta pääsi häipymään ajatus siitä, milloin on minkäkin tuotteen luontainen sesonki. Ennenhän oli itsestään selvää syödä sesongin tuotteita, sillä vaihtoehtoa ei ollut.”

Kotimaiset varhaisperunat ja mansikat ovat olleet yksi harvoista poikkeuksista, joiden ilmestymistä kauppoihin on odotettu vuodesta toiseen, mutta esimerkiksi talven ensimmäisiä appelsiineja ei ole enää tarvinnut väijyä kieli pitkällä.

Satokausiajattelu alkoi tehdä paluuta suomalaisten ostoskoreihin viime vuosikymmenellä.

Oksan mukaan merkityksellistä tässä kehityksessä on ollut vuonna 2011 päivänvalon nähnyt Satokausikalenteri, jonka tarkoitus on saada ihmiset valitsemaan raaka-aineita silloin, kun on niiden luontainen sesonki. Tällöin sekä tuotteen hinta että maku ovat parhaimmin kohdillaan.

Satokausikalenterin innoittamana myös S-ryhmässä on vuodesta 2015 alkaen pidetty kauden kasviksia, hedelmiä, marjoja, sieniä ja kaloja entistä näyttävämmin esillä, Oksa kertoo. Tarkoitus ei sinänsä ole vähentää tarjontaa, vaan tehdä kauden tuotteiden valinnasta entistä helpompaa.

Vaikka ruokatarjonnan runsaudensarvi ei ole vähentynyt, Oksa pohtii, että satokauden mukainen syöminen iskee ajan hermoon.

”Ruokakulttuurissa on tapahtumassa murros siinä, että enää ei pidetä yhdentekevänä, mitä suuhun laitetaan. Ruuan alkuperästä kiinnostuminen kytkeytyy tähän samaan kehityskulkuun.”

Sesongin tuotteiden hyödyntäminen ei nosta päätään pelkästään Suomessa, Oksa huomauttaa. Kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö.

Osittain kyse on muna vai kana -ilmiöstä. Voidaan pohtia, onko satokausituotteiden arvostaminen lisännyt kysyntää vai onko kasvanut kysyntä lisännyt tarjontaa. Oksan mukaan joidenkin tuotteiden ostomäärät ovat jopa moninkertaistuneet seitsemän viime vuoden aikana.

Esimerkiksi kurpitsojen kysyntä lähti S-ryhmässä kasvuun juuri vuoden 2015 tienoilla. Satokausiajattelu on lisännyt myös keltajuuren, parsan, maissin ja kotimaisen päärynän S-kauppojen asiakkaiden ostoskoriin.

Uusimpana kausituotteena kaupoissa on nostettu esille kotimaisia luonnonkaloja niiden luontaisen sesongin mukaan. Esimerkiksi madetta saa alkuvuonna, kuhaa keväällä ja rapuja loppukesällä.

Oksa huomauttaa, että satokausiajattelun hälvenemistä ei tarvitse pelätä.

”Ilmiö ei väsy, sillä seuraavaksi on taas uusi vuodenaika ja uudet tuotteet.”

Lue lisää:

Kuiva ja kuuma kesä runtelee kaalitilan satoa – kohonneita tuotantokustannuksia ei pysty viemään lopputuotteen hintoihin