Kotimaisen kasviproteiinin trendi haastaa viljelijät

Kotimainen härkäpapu on kestävä valinta. Kuva: Markku Vuorikari

Lisääntyvä herneen ja härkäpavun rehukäyttö kasvattaa viljelijöiden osaamista valkuaiskasvien viljelystä ja raivaa samalla tietä laajemmalle elintarvikekäytölle.

Yksi kotimaisen kasviproteiinin suurimmista haasteista on kannattavuus. Yrittäjä Harri Laine Arolan Luomusta peräänkuuluttaa yhteistyötä ja verkostoitumista, jotka edistävät pienyrittäjien pärjäämistä markkinoilla.

"Kilpailu elintarvikealalla on kovaa etenkin pienyrittäjille. Tuotekehitys ja tuotteiden markkinointi vaatii monialaista osaamista, jota ei aina pienyrityksestä löydy riittävästi", Laine totesi.

Projektipäällikkö Sanna Vähämiko Brahea-keskuksesta korosti viljelijöille suunnatun yrittäjähenkisyyttä ja osaamista lisäävän tiedotuksen ja koulutuksen tarvetta.

"Oman tilan tuotteiden jatkojalostukseen tulee kannustaa."

Yrittäjien on saatava apua myös esimerkiksi lainsäädännöllisissä asioissa. Kotimaista kasviproteiinia on myös tärkeää tuoda tunnetuksi sekä kuluttajille että ammattikeittiöille.

Tunnettuutta voidaan lisätä kotimaisten kasvivalkuaisten teemaviikoilla, reseptiikkaa kehittämällä sekä innostamalla julkkiskokit käyttämään näkyvästi kotimaisia kasvivalkuaisraaka-aineita.

Ravitsemuspäällikkö ja ravitsemusterapeutti Karri Mikkonen Tekme Oy:stä nostaa esiin nykyiset ravitsemussuositukset, joissa kehotetaan lisäämään palkokasvien käyttöä proteiinin lähteenä.

"Ravitsemussuosituksissa huomioidaan myös kotimaisuus ja suosituksissa todetaan, että kotimaiset palkokasvit, herne ja papu, ovat kestävämpiä valintoja kuin soija."

Härkäpavun terveellisyyttä ja monikäyttöisyyttä hehkutti muun muassa torstaina MTV ruokasivuillaan.