Juurileipurit ovat 210 vuotta täyttävän Rapion Myllyn vakioasiakkaita – suosittu kesäkohde ostaa erityisen hyvälaatuisen viljansa näin läheltä

Pia (vas.), Lauri ja Lasse Härkönen työskentelevät Rapion Myllyllä.  Kuva: Saara Lavi

Rapion Mylly Juvan Paatelassa täyttää tänä vuonna 210 vuotta. Alkuperäinen hirsiseinä näkyy yhä myllyn yhteydessä olevassa kahvilassa.

Mylly on ollut Lasse Härkösen suvulla vuodesta 1947, jolloin Lassen isä tuli Suomeen evakoksi.

Lassen isä muutti Uukuniemeltä ensin Keski-Suomeen ja välirauhan jälkeen Savonlinnan lähelle Massilanmäkeen. Uukuniemellä suvulla oli ollut mylly, joten he päättivät hankkia Juvalta uuden.

Myllykulttuuri on muuttunut sen jälkeen paljon. 1950‒1970-luvuilla myllyssä käyminen oli koko päivän kestävä sosiaalinen tapahtuma.

Nykyään enää harva käy jauhattamassa omaa viljaansa myllyllä.

Myllylle ostetaan lähiseudun viljatiloilta ensiluokkaista viljaa, josta jauhetaan erilaisia myllytuotteita. Kaukaisimmat viljatilat ovat 60 kilometrin päässä.

Myllyllä on oma laboratorio, missä Lasse tutkii viljat ennen ostoa. Lasse tekee myös laadunmäärityksiä ja voi kirjoittaa virallisen laatutodistuksen.

”Viljan pitää olla erityisen hyvälaatuista, sillä me emme käytä tuotteissamme paranteita tai lisäaineita. Maistelemme kokeilueristä tehtyä puuroa ja pohdimme tarkkaan, minkä makuisia tuotteita haluamme”, hän kertoo.

Rapion myllyn tuotteita käyttävät monet vakioasiakkaat juurileipureista artesaanileipureihin.

Tilauksen tultua tuotteet lähtevät kauppoihin useasti jo samana päivänä. Myllyn tuotteita myyviä kauppoja on Suomessa reilut sata.

Myllyn tuotteita ja muiden paikallisten yrittäjien elintarvikkeita on myynnissä myös kesäkahvilan yhteydessä olevassa puodissa.

Tuotteita löytyy myös verkkokaupasta.

Suosituimpia myllytuotteita ovat kaurahiutaleet, kaurahelmet ja ruistuotteet. Myös täysjyväohrasta ja -vehnästä tehty lettujauho on suosittua.

Myllyn yhteydessä toimii kesäkahvila. Kahvilatuotteissa käytetään aina paikallisia satokauden tuotteita.  Kuva: Saara Lavi

Kahvila on tänä vuonna auki joka päivä kesäkuusta elokuun puoliväliin.

Kahvila ja mylly ovat suosittuja kesävierailukohteita.

Kahvilassa suosikkituote on ruisleipä erilaisilla täytteillä. Leivoksissa käytetään mahdollisimman paljon paikallisia satokauden tuotteita ja leivokset koristellaan luonnonmukaisesti.

Farmari-viikonloppuna kahvilasta saa Farmari-leivoksia tapahtuman virallisissa väreissä. Leivoksessa on tyrniä, joka tulee paikalliselta toimittajalta.

Tänä vuonna kahvilassa uutuutena on kuusenkerkkälettu. Lettujauhoa saa myös ostaa puodista mukaan.

”Tänne meille tullaan yleensä nauttimaan rauhasta ja Suomen kauniista luonnosta kaikilla aisteilla”, kesäkahvilan pitäjä Pia Härkönen kertoo.

Rapion myllylle tullaan nauttimaan kesäkahvilan ja myllytuotteiden lisäksi myös luonnosta ja rauhasta.  Kuva: Saara Lavi

Mylly toimii vesivoimalla, josta noin puolet tuotetaan omassa voimalaitoksessa Rapionjoen varrella. Voimalaitos ei estä kalojen nousua, mikä on tärkeä arvo Härkösille.

Tärkeää on myös luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen.

Vastuullisuus kiinnostaa kävijöitä enenevissä määrin.

Vastuullisuuteen panostetaan myös myllyllä. Viljapöly lähtee eläimille ruuaksi, ja kuoret menevät energiajakeeksi. Jätteet lajitellaan tarkkaan.

”Kotimaisuus on meille tärkeä arvo. Kotimaisen ruuan arvostus on lisääntynyt viime vuosina”, Pia kertoo.

Pia pitää tärkeänä viljelijän, kaupan ja kuluttajan välistä kumppanuutta kotimaisen ruuan hyväksi.

Kahvilan asiakaskunta on nuorentunut viime vuosina.

Lasse Härkönen (vas.) on mylläri neljännessä polvessa. Lassen poika Lauri Härkönen jatkaa myllyä isiensä jalanjäljissä.  Kuva: Saara Lavi

Lassen ja Pian poika Lauri Härkönen aikoo jatkaa myllyä isänsä jälkeen. Sukupolvenvaihdosta ei vielä ole tehty, mutta se on suunnitteilla.

Nykyään mylläreitä on Suomessa vain parisataa. Suomessa on jäljellä noin 30 pienmyllyä.

Lauri kertoo, että Suomessa ei järjestetä myllärin koulutusta. Koulutuksen voi hankkia esimerkiksi Ruotsista tai Saksasta, mutta ulkomainen koulutus ei vastaa suomalaisen pienmyllyn tarpeita.

Suomessa uusia mylläreitä kasvaa mylläreiden jälkipolvista tai oppisopimuskoulutuksella.

Lue myös:

”Yksi kesäni kohokohtia”, kommentoi ministeri Kurvinen Farmari-maatalousnäyttelyä

Laatutuote arvoisessaan asemassa: Kotimaisen villan koko ketju esillä Farmarin lammasosastolla

Metsätalous korostuu Mikkelin Farmarissa, perusmaataloutta ja koneita unohtamatta