Nämä marjaviinit hurmaavat ranskalaisia viiniraateja ‒ suomalaisten vakuuttamisessa on vielä työtä

David Cohen ja Paola Guerrero de Cohen ovat kotiutuneet Suomeen. Joulussa he nauttivat siitä, että Suomessa joulu on vähemmän kaupallinen kuin USA:ssa. Kuva: Carolina Husu

Hollolalaisella Ainoa Wineryllä on takanaan menestyksellisiä vuosia, sillä heidän valmistamilleen marjaviineille on suorastaan sadellut kansainvälisiä palkintoja.

Erityisesti David Cohenia ja Paola Guerrero de Cohenia ilahduttavat Ranskasta saadut Vinalies-kilpailun palkinnot, sillä ne eivät heltiä helposti.

”Ranskalaiset eivät ole koskaan aiemmin antaneet tunnustusta marjaviineille, niille ei ollut edes kilpailuluokkaa. Mutta ranskalaiset ovat hyvin avoimia: kilpailuun saa osallistua ja he tuomaroivat viinit sokkona ja antavat pisteet. He innostuvat, jos täytät standardit, sillä he tekevät kaiken omien standardiensa mukaan ja rakastavat niitä, jotka noudattavat heidän standardejaan”, David Cohen tietää.

Menestyksen vastapainoksi on ollut muutakin. Ainoa Wineryn tärkeimmät asiakkaat ovat ravintola ja matkailubisnes, ja kun korona hiljensi molemmat, loppui myös viinien menekki.

”Korona melkein tappoi meidät. Juuri kun olimme saaneet tuotantotilojen remontin valmiiksi ja pääomat olivat vähissä, niin ravintolat sulkeutuivat”, David huokaa.

Avuksi tulivat paikalliset ihmiset.

”Kerroimme ihmisille, että olemme vaikeuksissa. Niinpä kesällä 2020 ihmiset ajoivat tänne ja ostivat tuotteitamme. Ei se kokonaan korvannut ravintolamyyntiä, mutta auttoi selviämään.”

Kirves on palkinto pohjoismaisesta Embla-kilpailusta Reykjavikista, missä Ainoa Winery voitti ruoka-artesaanisarjan vuonna 2019. Kuva: Carolina Husu

Ainoa Winery sijaitsee Hollolassa, noin kymmenen kilometrin päässä Lahden keskustasta, pellon laidassa. Cohenit muuttivat sinne Espoosta neljä vuotta sitten, kun he tarvitsivat lisää tilaa viinimölleen.

Muutto maalle jännitti erityisesti Paolaa, joka oli asunut koko elämänsä miljoonakaupungeissa, ensin Ecuadorissa, sitten USA:ssa. Miljoonan ihmisen Espoo oli hänelle pikkukaupunki, ja niinpä 12 000 ihmisen Hollola tuntui tosi oudolta.

Tässäkin paikalliset ihmiset eli naapurit auttoivat. ”He olivat niin iloisia, että tulimme. Yksi ensimmäisistä asiakkaistamme oli naapurimme, ja naapurit ovat tuoneet myös omia vieraitaan tutustumaan meihin”, Paola kiittää.

David on kotoisin Yhdysvalloista. Cohenin perheen nuoret, nyt 12-, 16- ja 17-vuotiaat, ovat asuneet suurimman osan elämästään Suomessa. He käyvät koulua Lahdessa ja ovat löytäneet uudelta seudulta ystäviä. He harrastavat musiikkia, mistä vanhemmatkin saavat nauttia. Olohuoneen nurkassa seisovat sekä rummut, haitari että kantele.

”Me rakastamme asua Suomessa ja täällä maalla. Elämänlaatu on Suomessa paljon korkeampi kuin USA:ssa, vaikka siellä on tavaraa enemmän. Täällä stressi on paljon vähäisempi”, pariskunta kiittää.

Cohenit ovat muuttaneet miljoonakaupungista suomalaiselle maaseudulle. Heistä suomalaiset voisivat ottaa rohkeammin riskejä. ”Olkaa seikkailunhaluisempia! Ei aina tarvitse menestyä”, David ja Paola kannustavat. Kuva: Carolina Husu

Viininteosta on Suomessa tullut Coheneille päätyö. Insinööri David ja taloushallinnon ammattilainen Paola panostavat siihen kaiken osaamisensa. Heille on tärkeää, että viinit ovat suomalaisia ja niihin käytetyt marjat ensiluokkaisia, sillä vain parhaista raaka-aineista tulee hyvää viiniä, David Cohen korostaa.

Kaikki viineihin käytetyt marjat tulevat Suomesta lukuun ottamatta tyrniä, jonka Ainoa Winery ostaa Baltiasta.

”Valmistamme marjaviinin samoilla laitteilla kuin rypäleviiniä tehdään”, David Cohen esittelee tuotantotiloja, missä seisoo terästankkeja vieri vieressä. Kiipeämme tikkaita ylätasanteelle, mistä voi kurkistaa punaviininkäymistankkiin. Suuaukosta näkyy vain oranssia, sillä tankki on täynnä lakkoja. ”Tankin sisältö on kalliimpi kuin itse tankki.”

”Keskitymme siihen, että saamme parhaita marjoja ja käsittelemme niitä kuin rypäleitä”, David Cohen kertoo. Tankki, jossa on lakkoja, on Ainoa Wineryn kallein yksittäinen laite, mutta Davidin mukaan sen sisällä olevat marjat ovat tankkiakin arvokkaammat. Kuva: Carolina Husu

David Cohen ei kuitenkaan kerro, paljonko marjoja yhteen viinipullolliseen menee. ”Sitä en koskaan kerro, vaikka muuten esittelenkin valmistustusta”, mies naurahtaa.

Ainoa Winery on pitänyt viinien hinnat ennallaan, vaikka kustannusten nousu on koetellut yrityksen taloutta. Energia on kallistunut rajusti, samoin pullot.

Tuotantomäärä on noin 15 000 litraa vuodessa. Enemmänkin voisi tehdä, jos olisi varastotilaa. Suunnitelmissa onkin rakentaa uusi halli lähitulevaisuudessa.

Cohenit ajattelivat maalle muuttaessaan, että 7,5 hehtaarin tontilla voisi itse myös viljellä vaikkapa vadelmaa. Maaperätutkimus osoitti, että pellot sopivat lähinnä viljan viljelyyn. Vaatisi isoja investointeja alkaa kasvattaa marjoja tai omenia.

Ulkomaille Ainoan viinejä menee vain pieniä määriä. ”Aina kun olemme lisänneet tuotantoa, suomalainen myynti on vetänyt sen. Ensi vuonna panostamme vientiin”, David lupaa.

Haasteena Cohenit pitävät edelleen sitä, että ihmiset uskoisivat, että marjoista voi tehdä hyvää viiniä. Marjaviinit ovat happamien mehujen maineessa, vaikka kotimaisten viinien alkuajoista on harpattu iso askel ylöspäin laadussa.

”Siksi kansainvälinen tunnustus ja palkinnot auttavat meitä tosi paljon”, pariskunta kiittää. ”Ne lisäävät uskottavuutta.”

Toinen haaste on parittaa viinejä ja ruokaa.

”Chardonnaylle on suosituksia, puolukkaviinille ei. Sen tähden yhteistyö ravintoloiden kanssa on tärkeää, sillä niiden kekseliäät kokit kertovat meille, mikä toimii, mikä ei.”

Sen Cohenit tietävät, että heidän parhaimpia tuotteitaan ovat jälkiruokaviinit. ”Omenapiiraan kanssa ei ole parempaa kuin meidän Vaapukka tai Sametti. Vanukastyyppisen jälkiruuan kanssa sopii lakkaviini Valokki, joka on yksi Alkon parhaiten myyviä jälkiruokaviinejä.”

Keittiön viinihyllyjen pullot ovat päässeet pölyttymään. Joukossa on myös muisto siitä, kun viinit olivat vasta harrastus: voikukkaviini. Kuva: Carolina Husu

Suutarin lapsella ei ole kenkiä -totuudesta voi juontaa sanonnan, että viinintekijä ei juopottele viineillä – juuri näin on käynyt Coheneille. He nauttivat viinejä paljon vähemmän nyt kuin silloin, kun viinit olivat heille vain harrastus.

”On myös sanonta, että älä tee harrastuksesta työtä. Siihen on kaksi syytä: jos on pakko tehdä jotain, se ei ole enää hauskaa. Ja kun olet töissä, niin haluat vapaalla tehdä jotain muuta”, David virnistää.

Toki Cohenit edelleen nauttivat viineistä, omista ja muiden. Jouluna he tarjoavat Kaamos-viiniä, joka on heidän versionsa glögistä, viisiprosenttinen puolukasta ja glögimausteista tehty juoma.

Kaamoskin on palkittu: se oli Ainoan ensimmäinen viini, joka pääsi Helsingin Sanomien testiin ja sai heti viisi tähteä. Tänä vuonna se sai kultamitalin Ranskassa ja aiemmin Saksassa.

Ainoa Wineryn viinien etiketeissä lukee Miracle workers eli Ihmeidentekijät. Cohenit epäilivät leimaa liian kehuvaksi, sillä Suomessa annetaan mieluummin tekojen puhua. Amerikassa tuollaisilla sanoilla taas ei olisi mitään vaikutusta, sillä siellä on oletus, että liioittelet aina.

Mutta etikettien suunnittelijat sanoivat, että leiman pitää olla joka pullossa. Cohenit ovat ihmeidentekijöitä.

Ainoa Wineryn pullojen ulkoasun ja koko brändäyksen ovat suunnitelleet Kivi ja Tuuli Sotamaa. Kuva: Carolina Husu

Joulunalus on Ainoa Wineryn vilkkainta aikaa. Viinejä myydään eniten ravintoloille ympäri Suomen, ja Alko on isoin yksittäinen asiakas. Myös laivoilla ja ensi tammikuusta alkaen Finnairin lentojen bisnesluokassa saa Ainoan viinejä.

”Ensimmäistä kertaa tarjotaan marjaviiniä lennolla”, David Cohen huomauttaa.

Jouluaattona kiire lakkaa ja Cohenin perhe syventyy joulun viettoon. Perheen nuoret ovat hakeneet kuusen omalta tontilta sisälle jo pari viikkoa ennen joulua, mikä Amerikassa olisi tosi myöhään. Siellä jotkut koristelevat kuusen jo lokakuussa, mutta viimeistään yleensä marraskuussa.

Ecuadorissa jouluaatto on yhtä lailla tärkeä kuin Suomessa, USA:ssa taas joulupäivä. Jouluateria nautitaan Ecuadorissa jouluyönä.

Suomessa Paolaa ja Davidia joulussa eniten yllättänyt asia oli, että täällä joulupukki vierailee oikeasti kodeissa. ”Yhdysvalloissa kukaan ei koskaan nähnyt pukkia, vaan tämä oli aina vain käynyt täyttämässä joulusukat ja vienyt lahjat kuusen alle joulupäivää edeltävänä yönä”, David kertoo.

Yhden suomalaisen tavan Cohenit ovat omaksuneet joulukinkun lisäksi omaan jouluunsa. Joulupäivän aamuna he syövät aina riisipuuroa, mihin on pantu sekaan yksi manteli. ”Onkohan se tapa tullut suomalaisille siitä, että riisi oli joskus ylellinen tuote?”, Paola aprikoi. ”Meille riisi on aina ollut halpaa ja tavallista.”