Ruisleipä hyväksyttiin mukinoitta kansallisruuaksi ja kulutus ponkaisi nousuun

Innostus ruisleivän tekoon, leivän juureen ja eri paikkakunnilta löytyneiden ruisleipien tarinoihin oli Suomen satavuotisjuhlavuonna ennennäkemätöntä.. 

Kansallisruoka hyväksyttiin lähes yksimielisesti, kun se oli valittu, vaikka valintaprosessin aikana keskustelu valinnan perusteista kävi kuumana.

"Kun kansallisruokaäänestys ja 12 ehdokasta julkistettiin syksyllä 2016, käytiin todellista väittelyä siitä, mitä kansallisruoka ei ainakaan ole. Keskusteltiin, mikä on omaa suomalaista ja mikä on lainattua ja kuka saa kansallisruuan määrittää. Jotkut suorastaan pahoittivat mielensä, kun oma ehdokas ei ollut yltänyt finalistien joukkoon", sanoo aiheesta pro gradu -tutkielman tehnyt Sandra Jyrhämä.

"Pizzan mukanaolo finalistien joukossa sai aikaan suoranaista someraivoa", Jyrhämä tietää.

Vaikka keskustelu valinnan aikana kävi kuumana, se rauhoittui lähes tyystin, kun äänestyksen tulos tammikuussa 2017 julkistettiin. Ruisleivän voitto koettiin oikeaksi. Ruisleipä oli saanut noin neljänneksen äänistä. Äänestäjiä oli yhteensä noin 40 000.

Tutkielman ohjaaja, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä näkee juhlavuoden ja kansallisruuan valinnan merkityksellisenä siksi, että se toi esiin asiat, joista olemme ruokakulttuurissamme ylpeitä.

"Ruisleivässä kiteytyy arvostus pohjoisten leveysasteiden antimia ja niiden hyödyntämisen taitoja kohtaan. Se on nerokkaan yksinkertainen ruoka, jossa on mausteena ripaus sisua", Mäkelä kiteyttää

Ruissato oli viime vuonna ennätyksellinen, noin 115 miljoonaa kiloa eli suurin lähes 30 vuoteen, joten kotimainen ruis riitti kulutukseen. Pro Ruis -yhdistyksen puheenjohtaja Heli Anttila on tyytyväinen, sillä yhdistyksen tärkein tavoite on ollut lisätä rukiin viljelyä.

Kansallisruuan valinta näkyi myös kulutuksessa.

"Pitkään tasaisena pysynyt kulutuskäyrä värähteli, kun viljatuotteet, sekä ruis että kaura, saivat puhtia uusista tuotteista", Anttila kertoo.

Suomalainen syö henkeä kohti noin 20 kiloa ruisleipää, kun kaikkiaan leivän kulutus noin 40 kiloa henkeä kohti vuodessa.

Suomi johtaa tilastoja ruisleivän syöjänä.

Juhlavuonna alettiin viettää Suomalaisen kulttuurin päivää eli Kalevalan päivää 28.2. myös ruokakulttuurin päivänä. Pro Ruis ry nimitti päivän myös rukiin päiväksi.

"Toivon, että vuosittaisena juhlapäivänä herätämme henkiin uusiakin yhteistyömuotoja"; sanoo ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki. Hänestä ruokakulttuuri tulisi Suomessakin nähdä yhtenä tärkeänä kulttuurin alueena, joka saa tukea muulloinkin kuin juhlavuonna.