Ruoka

Suomen ruokavienti vetää – pulmina bulkki ja Kiinan rooli

Elintarvikeviennin arvo kasvoi viime vuoden aikana yli 14 prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla vienti oli yli 5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Eniten on kasvanut sianlihan ja maitojauheen vienti.
Kari Salonen
Saksalaisessa Lidlissä on myyty suomalaisesta maidosta valmistettua proteiinijuomaa.

Suomen elintarvikevienti on kasvanut viime vuodet vilkkaasti, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Hanna Karikallio tuoreessa blogissaan.

"Vienti oli alkuvuonna yli 5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Rakenteissa piilee kuitenkin ongelmia, eivätkä suomalaisen ruuan puhtaus tai antibioottivapaus ole kovin vahvoja valtteja ulkomailla. Vienti tarvitsisi selkeän strategian."

Karikallion mukaan ongelmaksi nähdään se, että bulkkituotteina sianliha ja maitojauhe ovat hyvin alttiita maailmanmarkkinoiden muutoksille ja hintavaihteluille.

"Suomella ei ole kilpailuetua niiden tuottamisessa, joten vienti saattaa vähentyä ja sen kannattavuus heikentyä nopeasti, jos markkinatilanne kääntyy."

Toinen ongelma viennissä liittyy hänen mukaansa Kiinan osuuden nopeaan kasvuun.

Viime vuoden alkupuoliskolla Kiinaan meni noin 4,6 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä. Tämän vuoden alkupuoliskolla osuus oli jo 8,7 prosenttia. Erityisesti on kasvanut juuri sianlihan ja maitojauheen vienti.

”Kiinan tavoitteena on tulla mahdollisimman omavaraiseksi ruuantuotannon suhteen. Lisäksi Kiina perustaa elintarvikekauppaa entistä enemmän kahdenkeskisiin sopimuksiin strategisesti tärkeiden kumppaneiden kanssa. Ilman odottamatonta markkinahäiriötä on selvää, että Suomen elintarvikevienti Kiinaan tulee lähivuosina vähenemään perustuotteiden osalta”, Karikallio sanoo.

"Suomen valteiksi ruokaviennissä katsotaan usein puhtaus ja antibioottivapaus. Nämä ovat kuitenkin vaikeita valttikortteja", sanoo Hanna Karikallio:

”Niin kauan kuin ei ole kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja mittaamaan vaikkapa ruuan puhtautta, ovat nämä enimmäkseen subjektiivisia näkemyksiä. Yleisesti lähes kaikissa maissa suositaan kotimaista ruokaa, ja sitä pidetään turvallisempana ja puhtaampana kuin tuontielintarvikkeita.”

Karikallion mukaan elintarvikeviennin haasteisiin ei ole helppo tarjota ratkaisuja.

Yksi sellainen kuitenkin olisi kansallinen vientistrategia, jonka alan toimijat hyväksyvät ja johon ne sitoutuvat. Strategia tarvitsee hänen mukaansa tuekseen tietoa siitä, mikä on Suomen vientipotentiaali nyt, miten paljon ja missä sitä pystytään kasvattamaan, ja minkälaista kasvua tavoitellaan eri tuoteryhmissä ja alueilla.

”Tavoitteet on hyvä pitää korkealla, mutta on hyvä olla realisti. Suomi ei ole maailmalla tunnettu ruuastaan eikä Suomeen matkusteta ruuan takia. Pikavoittoja ei ole tarjolla”, Karikallio summaa.

Lue myös:

"Puhtaan ruuan aikaikkuna on nyt ja se pitää viennissä hyödyntää" – Apusen pamfletin panelistit haastoivat alaa yhteistyöhön

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ravitsemustieteilijä pöyristyi Oatlyn Maitomyytit-kampanjasta: "Älytöntä hyökätä yhtä ruoka-ainetta vastaan!"

Oatly vastaa maitomyytit-kohuun: kyseessä on keskustelunavaus

Vuoden kalkkunatuottajiksi valittiin Jaana ja Jyrki Tapio Loimaalta – Lintujen hyvinvoinnin turvaaminen on tilan ykkösasia

MT ei julkaissut Oatlyn maidontuotantoa moittivaa mainosta