Ruoka

"Puhtaan ruuan aikaikkuna on nyt ja se pitää viennissä hyödyntää" – Apusen pamfletin panelistit haastoivat alaa yhteistyöhön

Ruokaketjussa on uusi tekijä, sairauksien pelko. Suomella on nyt suuri momentti hyödyntää se, sillä meillä on ratkaisu, Matti Apunen korostaa.
Keskustelussa etsittiin reseptiä siihen, miten Suomi pärjäisi ruokaviennissä. Esimerkiksi saksalaisen marketin kylmäkaapissa suomalainen kaurajuoma on yksi kymmenistä kasvijuomista.

Tänään julkaistu Matti Apusen Seisova pöytä -pamfletti kirvoitti vilkkaan webinaarikeskustelun suomalaisen ruuan viennistä.

Apunen korostaisi viennissä suomalaisen ruuan puhtautta ja sai siinä panelistit puolelleen.

Tutkimusjohtaja Suvi Luoman mielestä antibioottivapaus on tässä koronan maailmassa mieletön etu ja sen alle voisi mahtua monenlaista tuotteistusta. Kunhan markkinointi vain osattaisiin.

MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios huomautti, että ei kaupassa myydä erikseen antibioottivapaata ja antibiootillista ruokaa. Ihmisille pitäisi saada tietoon, mitä lastemme terveydelle merkitsee, että ruuan tuotantoketju on antibioottivapaa.

Italiasta viinitilaltaan keskusteluun osallistuva Jyrki Sukula patisti lyömään faktat pöytään ja muistutti, että Suomella on ainutlaatuinen etu, pohjoinen sijainti, minkä vuoksi tuotamme puhdasta ruokaa. Se pitää osata kertoa ja ottaa tuotteista riittävä hinta.

Tutkimusjohtaja Anu Hopia kommentoi, että suomalaisen ruuan puhtaus -viestissä on suurena haasteena se, että kaikille ihmisille oman maan ruoka on mielikuvissa sitä puhtainta ja rakkainta. "Tästä hyvä osoitus oli aikanaan Boris Jeltsinin palopuhe neuvostoliittolaisen ruuan puolesta: 'Älkää ihmiset ostako länsimaista muovinmakuista ruokaa, ostakaa puhdasta venäläistä ruokaa!' Faktat puhtaudesta ovat tärkeitä ja tottakai niistä täytyy viestiä, mutta ruokavalinnat tehdään tunteella, ja siksi kansainvälinen kuluttajaymmärrys on tärkeää."

Suomalaisen ruuan vientiin penättiin yhteistä tekemistä.

Ninios kuvasi vientiä junaksi ilman veturia ja kysyi, voisiko veturi olla teollisuuden lisäksi kauppa.

Sukula haastoi kaupan ottamaan koppia: "Me ollaan menty jätskillä Lidlin kautta muille markkinoille. Kaupalla on tuoteryhmäosaaminen ja he ymmärtävät logiikan. Suomen kaupan isoilla toimijoilla on hyvää markkinapintaosaamista, kuluttajatietoa."

Ninios nosti esimerkiksi viennin onnistumisesta Irlannin, missä valtion konsulttiyritys Bord Bia auttaa yrityksiä viemään. "Osoittaa irlantilaisten kunnianhimoa, että he teettivät vientistrategian Harvardin yliopistolla. Nyt kaikki toimivat strategian mukaisesti. Tästä voisimme ottaa oppia."

Lue myös:

Miksi suomalaisen ruuan arvo ei kasva? Matti Apusen ruokapamfletti tarjoaa 4 vastausta

Saksalaisille joutuu selittämään suomalaisia elintarvikkeita – miksi hirvi on purkissa ja mikä hillossa maksaa?

Jari Leppä Grüne Wochella: Ruotsin kanssa sovittu yhteisistä ruokavientitoimista

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Hirvitti, että Avista soitetaan" – näyttävä kurpitsatempaus on tuonut halikkolaiselle vihannestilalle jo kymmeniätuhansia kävijöitä

Lievitystä Lapin-kuumeeseen: tee oikeaoppinen poronkäristys

Söin täällä: Leipäjuustocapuccino maistuu poronkäristyksen päälle Sodankylän Päivin Kammarissa

Upea kurpitsalyhty valaisee puutarhan – katso videolta, miten kurpitsan kaiverrus onnistuu ja poimi vinkit koko kurpitsan käyttöön