Ruoka

Kotimaista lihaa suosiva saa tiirata valmisruokien pakkausmerkintöjä tarkkaan: Liha voikin olla Saksasta, Puolasta tai Uudesta-Seelannista

Osa ruokataloista kertoo lihan kotimaisuusasteen kysyttäessä auliisti, mutta kaikilta ei tietoa irtoa.
Jarkko Sirkiä
Tieto lihan alkuperästä löytyy kyllä pakkauksesta, mutta välillä kuluttaja kaipaa suurennuslasia.

Kiireinen etätyöpäivä. Nappaan jääkaapista nopeaa einesruokaa, Saarioisten häränpihvihampurilaisen.

Mutustellessani tutkin hampurilaisen käärettä. Varmaankin tämä liha on kotimaista, mutta missä se kerrotaan?

Jaha, ei olekaan: Naudanlihan alkuperäksi on merkitty EU. Syönkö ehkä saksalaista märehtijää?

Kysytäänpä eineshuollostani vastaavilta firmoilta, mikä heidän lihatuotteidensa kotimaisuusaste on. Yrityksen omilla tuotemerkeillä myytävien tuotteiden lisäksi aion penätä myös kaupan omien merkkien ja suurkeittiötuotteiden lihan lähtömaata.

Saarioinen

Kaikesta Saarioisten käyttämästä lihasta noin 73 prosenttia on tällä hetkellä kotimaista, yhtiön laatu-, vastuullisuus- ja lakiasioista vastaava johtaja Tero Tuominiemi kertoo.

Saarioinen Oy:llä ei ole ollut omia teurastamoja vuodesta 2014 alkaen. "Ostamme tarvitsemamme liharaaka-aineen valtaosin suomalaisilta teurastamoilta."

Jos kotimaista lihaa ei ole riittävästi saatavilla tai se ei ole hinnaltaan kilpailukykyistä, käytetään ulkomaista lihaa, Tuominiemi kertoo.

Ulkomainen liha tulee pääsääntöisesti EU-alueelta Saksasta, Puolasta ja Irlannista.

Joidenkin lihalajien saatavuus EU-alueelta on rajallinen, Tuominiemi toteaa. Esimerkiksi saksanhirveä ja karitsaa tuodaan Uudesta-Seelannista.

"Hankimme lihaa vain luotettavilta ja auditoiduilta yrityksiltä ja edellytämme samoja laatuvaatimuksia niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta teurastamoilta."

Tarkemmin Tuominiemi ei halua eritellä eri tuotteiden kotimaisuuseroja. "Kilpailu- ja hankintatilanteeseen perustuen emme voi antaa yksityiskohtaisia tietoja."

Snellman

Huomiseksi jääkaapissa on Kokkikartanon broilerpasta. Kotimaista broileria, luen tyytyväisenä pakkauksesta.

Kokkikartano kuuluu Snellman-konserniin.

Snellmanin Lihanjalostus, Snellman pro ja Snellman valmisruoka eli Kokkikartano ja Panini käyttävät vain kotimaista lihaa tuotteissaan Suomessa, tuoteryhmäpäällikkö Johanna Salo vastaa kyselyyn.

"Kaikki Snellmanin Lihanjalostuksen käyttämä liha on kotimaista sekä vähittäiskauppa- että suurkeittiöpuolella, mukaan lukien kaikki vähittäiskaupalle valmistettavat kaupan oman merkin tuotteet."

Suomalaisuus yltää jopa Ruotsiin: Suurin osa Ruotsissa myytävistä Carolines kökin nauta- ja possupohjaisista tuotteista on valmistettu suomalaisesta lihasta, Salo kertoo. Broileri sentään on Ruotsissa ruotsalaista.

Atria

Siirrytäänpä välillä isoihin lihataloihin.

Atria Suomen omilla tuotemerkeillä valmistetut tuotteet tehdään aina sataprosenttisesti suomalaisesta lihasta, Atrian viestintäpäällikkö Hanne Kortesoja kertoo.

Kaupan omista tuotemerkeistä yhtiö ei voi antaa tietoja, Kortesoja sanoo. Tivattaessa hän täsmentää, että Atrian tuotantolaitoksilla Suomessa käsitellään vain suomalaista lihaa.

Myös suurkeittiötuotteissa Atria Suomen omat tuotemerkit valmistetaan täysin kotimaisesta lihasta. "Poikkeuksena on yksi laitoskeittiöiden tilaama tuote: riistakäristys saksanhirvestä. Siinä alkuperämaa on Puola tai Espanja."

Horeca-tukkuihin välitetään Atria Tanskan tehtailla valmistettua pepperonia, jonka tuotemerkki on Atrian tanskalaisen tytäryhtiön 3-Stjernet. Siinä liha on saksalaista.

HKScan

HKScanin Suomessa käyttämän lihan kotimaisuusaste on lähes 100 prosenttia, yhtiön Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Jari Leija kertoo. Liharaaka-aine hankitaan Suomessa lähes poikkeuksetta omilta sopimustuottajilta.

HK- ja Kariniemen -merkkien tuotteissa liha on aina täysin suomalaista.

Via-tuotteissa käytetään ensisijaisesti suomalaista lihaa, Leija määrittelee. "Niin tälläkin hetkellä."

Kaupan merkkien kotimaisuutta HK ei Leijan mukaan voi kommentoida.

Food service- kanavassa välitetään asiakkaille ulkomaista lihaa yksittäisinä tuotteina, Leija kertoo. Tuontiliha on saksanhirveä ja lammasta Uudesta-Seelannista sekä pieni määrä nautaa Australiasta ja HKScan-konsernin omista tuotantolaitoksista Ruotsista ja Virosta.

HKScanilla on parhaillaan meneillään projekti kotimaisen riistan kaupallistamiseksi.

Leija kertoo, että HK:n käyttämän ulkomaisen lihan osuus on pienentynyt entisestään, koska luottamus suomalaiseen lihaan ja kotimaisuuden arvostus ovat kasvaneet alkuvuoden aikana.

Landeli Group

Entäs Lihajaloste Korpela? Se on näköjään nykyään osa Landeli Groupia, jonka tuotemerkkejä ovat Maalaistuote Vataja, Pajuniemi ja Partanen.

Operatiivinen johtaja Timo Mustaniemi kertoo, että Landeli Groupin lihan kotimaisuusaste on 87 prosenttia. Osuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi, koska yritykseen on hankittu omaa leikkuutoimintaa.

Nauta on Mustaniemen mukaan 98-prosenttisesti kotimaista, sika 90- ja siipikarja 66-prosenttisesti kotimaista.

Landelin tekemien kaupan omien merkkien kotimaisuudeksi Mustaniemi ilmoittaa lihan osalta 100 prosenttia ja suurkeittiötuotteiden 95 prosenttia.

Tuontiliha tulee pääosin Saksasta. Tuonnin syiksi Mustaniemi ilmoittaa saatavuuden ja hinnan.

Pouttu

Pouttu on valitsemistani yrityksistä ainoa, jolta ei heru minkäänlaisia lukuja liharaaka-aineen kotimaisuudesta.

"Meillä ei ole omaa teurastus- ja leikkuutoimintaa, joten emme ole omavaraisia liharaaka-aineen suhteen", laatupäällikkö Teija Rutanen kommentoi.

"Valitettavasti kilpailutilanteesta johtuen ja asiakassopimusten velvoitteisiin vedoten emme voi vastata lihan kotimaisuusastekysymyksiin."

Rutasen mukaan lihan kotimaisuusaste vaihtelee kausivaihteluiden, kampanjoinnin, saatavuuden ja asiakkaalta tulevan kysynnän pohjalta.

Yrityksen käyttämä tuontiliha tulee EU:n alueelta, mutta tarkempia alkuperätietoja ei MT:lle kerrota.

Lue myös: Suomen lipulla myydään ulkomaista kinkkua – Savuhovi: "Meille tärkeää on avainlippu ja suomalaisten työllistäminen"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Joka neljäs talous ei osta joulukinkkua lainkaan – valtaosa kinkun hankkivista haluaa kotimaisen

Fazerin kauraa hyödyntävä ksylitolitehdas on vuoden 2020 Tähtiteko

Selvitys koulujen korona-ajasta: Kouluruokailuja järjestetty laittomasti jakamalla ruokarahaa ja maskit valtaosalla hankkimatta

Löytyvätkö nämä tuotteet ostoskoristasi? K-ryhmä listasi ensi vuoden 15 nousijaa