Joulupöytään ostetaan paljon valmisruokia ja kalaa – laatikot hankitaan usein valmiina, kinkut ja kalkkunat siivupakkauksina
Graavattujen ja savustettujen kalojen lisäksi myös kotimaisen muikun ja siian mäti ovat joulun menekkituotteita.
Kalan osuus on kasvanut joulupöydissä selvästi. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.Vaikka Suomi ja suomalaiset kansainvälistyvät, se ei vielä näy täkäläisessä joulupöydässä. STT:n kyselykierros vähittäiskauppaketjuihin ja elintarviketeollisuuteen paljastaa, että joulupöydästä löytyvät pitkälti samat herkut kuin aiempina vuosina.
Myydyimpiä tuotteita ovat edelleen joulukinkut ja kalkkunat, erilaiset laatikot, piparit, joulutortut ja glögit. Laatikoiden kohdalla menekki on jopa nouseva, sillä entistä harvempi valmistaa niitä itse. Valmislaatikoiden ja kinkkujen lisäksi valmiin riisipuuron myynti on kasvanut vuosi vuodelta.
Myös kalan osuus on kasvanut joulupöydissä selvästi, kertoo SOK:n marketkaupan myyntipäällikkö Mikko Kovalainen. Yksi selitys löytyy ruokavalion yleisestä keventymisestä.
”Varsinkin tuoreiden ja graavattujen kalojen joulumyynti on kasvanut viiden viime vuoden aikana merkittävästi. Esimerkiksi tuoretta lohta myydään noin kolme kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Sushien myynti on samassa ajassa liki kahdeksankertaistunut”, Kovalainen toteaa.
Vastaava tuntuma on myös Keskon osto- ja myyntijohtaja Carita Rissasella.
”Savukalojen, graavituotteiden ja mädin osuus kasvaa jatkuvasti. Myös äyriäiset lisäävät suosiotaan”, Rissanen kertoo.
Pienistä painotuseroista huolimatta joulupöydän peruskoostumus on pysynyt Rissasen mukaan jopa hämmästyttävän samanlaisena vuodesta toiseen. Variaatioita haetaan lähinnä lisukkeista ja jälkiruuista, kuten pistaaseista tai uusilla täytteillä leivotuista joulutortuista.
SOK:n Kovalaisen mukaan joulunpyhien ruokavalioon saatetaan hakea myös vaihtelua.
”Esimerkiksi pakastepitsojen kysyntä on kasvanut joulun aikaan noin kolmanneksen ja texmex-tuotteiden myynti peräti 40 prosenttia”, hän ynnäilee.
Valmisruokien suosiota selittää Rissasen mukaan paitsi vaivattomuus myös pienempi hävikki, jota ajatellaan entistä enemmän jo ostovaiheessa.
”Jouluruokia ei välttämättä syödä enää edes tapaninpäivänä. Valmislaatikoissa ja etenkin valmiiksi siivutetuissa kinkuissa ruokahävikkiäkin tulee vähemmän.”
Kovalaisen mukaan taustalla vaikuttavat myös pienentyneet perhekoot.
”Esimerkiksi joulukinkkujen myyntikilot ovat pudonneet viidessä vuodessa viitisentoista prosenttia. Nyt ostetaan pienempiä kinkkuja kuin ennen.”
Ruokatalo Saarioisella joululaatikoiden valmistus alkaa syys–lokakuussa. Ensimmäiset myyntipiikit osuvat pyhäinpäivään ja itsenäisyyspäivään.
Yhtiö tekee vuosittain jouluruokiin liittyvän kyselytutkimuksen, jonka tulokset noudattelevat vähittäiskauppiaiden näkemyksiä. Viimeisimmän, tammikuussa tehdyn kyselyn mukaan 42 prosenttia suomalaisista ostaa kaikki joululaatikot valmiina. Itse tekevien osuus on enää viidennes.
Netissä toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui hieman yli tuhat 18–75-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea.
”Valmiina ostavien osuus kasvaa jatkuvasti ja itse tekevien puolestaan kutistuu. Jouluruokien teko koetaan vaivalloiseksi, ja itse tehtynä niitä tulee helposti liikaa”, kaupallinen johtaja Sari Rosin toteaa.
Repertuaari on kuitenkin pysynyt hämmästyttävän samanlaisena vuosikymmenestä toiseen. Lanttu-, porkkana-, peruna- ja maksalaatikko sekä rosollit löytävät edelleen tiensä useimpien joulupöytiin, vaikka toki niiden menekissä on maakunnallisia eroja.
”Esimerkiksi riisipuurojen joulukuun myynti on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja siitä on tullut lähes joulumakeisten kaltainen fiilistelytuote.”
Joulu on selkeä myyntisesonki myös oululaisessa kalatalo Hätälässä. Myyntijohtaja Janne Oksasen mukaan kirjolohi, siika, nieriä ja taimen tekevät tuloaan yhä enemmän joulupöytään.
Graavattujen ja savustettujen kalojen lisäksi myös kotimaisen muikun ja siian mäti ovat joulun menekkituotteita. Kovinta myyntiä jarruttaa hinta, joka nykysuhdanteessa käy entistä useamman kuluttajan kukkarolle.
”Jos jostain tänä jouluna tingitään, niin todennäköisesti juuri mädistä”, Oksanen toteaa.
Takavuosien perinneruoka lipeäkala on lasketellut jo pitkään myynnillistä alamäkeä. Myyntijohtajan mukaan menekin piristämiseksi on kokeiltu vuosien saatossa moniakin konsteja, mutta mikään ei tunnu auttavan. Hätälästä sitä lähtee täksi jouluksi kauppoihin noin 150 000 kiloa.
”Lipeäkalaa ostaa lähinnä vanhempi sukupolvi, ja kyllä näkymä on, että tuotanto joidenkin vuosien päästä vähenee merkittävästi tai jopa loppuu kokonaan”, Oksanen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
