Ruoka

Kyrön tislaamo vei viinan voimalla Kyrön maailmankartalle – vieraita on saapunut New Yorkista asti vain katsomaan, mistä tätä ihmejuomaa oikein tulee

Idea syntyi saunanlauteilla niin kuin monet hyvät ideat: Suomi on rukiin luvattu maa – miksei täällä tehdä ruisviskiä?
Johannes Tervo
Tislaamokierroksen päätteeksi voidaan maistella talon juomia.

Ei kun tuumasta toimeen. Yksi saunojista, Miko Heinilä, oli kotoisin Isostakyröstä ja hän keksi, että Isonkyrön entisessä meijerissä olisi sielukkuutta ja hyvät tilat tislaamolle. Vuonna 2012 viisi kaverusta perusti yrityksen Ryerye, joka vuonna 2014 tislasi ensimmäiset viskinsä.

Viskiä saa myydä vasta, kun se on kypsynyt vähintään kolme vuotta. Kun yritys halusi heti jotain myytävää, se alkoi tehdä rukiista myös giniä. Ensimmäisenä vuonna se tislasi 5 000 pulloa giniä, joka sai nimekseen Napue. Makua antoivat rukiin lisäksi kaksitoista kuivattua ja neljä tuoreena tislattua yrttiä, muun muassa koivunlehti, tyrni, karpalo ja mesiangervo.

Seuraavana tammi-heinäkuuna tehtiin 7 000 pulloa ja osallistuttiin Englannissa kansainväliseen Wine and Spirit -kilpailuun. Kuinka ollakaan, Napue gini valittiin maailman parhaaksi gin tonicin giniksi.

"Se räjäytti pankin. Seuraavana vuonna ylitettiin 300 000 pullon raja, ja sen jälkeen on koko ajan kasvettu", kertoo toimitusjohtaja Tony Sivula.

Kyrö tunnetaan humoristisesta markkinoinnistaan. Sen mainosvideossa alastomat miehet istuvat saunanlauteilla ja kirmaavat ruispellossa. Kermalikööriin lypsetään poronmaitoa ja mainituksi tulevat niin Suomen pimeys kuin eukonkantokisat. Mainostoimisto on alusta asti ollut helsinkiläinen Werklig.

Vaikka mainoksissa meno on välillä hulvatonta, niin Sivulan mukaan kaikelle kerrotulle löytyy totuuspohja. Yritysidea syntyi oikeasti saunassa.

Ennen kilpailua Kyrö Distilleryssä oli kolme työntekijää. Nyt työntekijöitä on kymmenkertainen määrä. Tiloja on uusittu ja rakennettu lisää ja ostettu naapurista kolmen hehtaarin tontti tulevaisuuden tarpeisiin.

Vanhan meijerin tiloihin avattiin vierailukeskus. Alussa juomia maistatettiin pienessä baarissa, sillä tuotantotiloissa ei saa maistattaa alkoholia, vaan pitää olla anniskelutila. Sitten saatiin mukaan ravintola Juurella keitraamaan ruokaa ja remontoitiin myös kokoustilat.

Vuonna 2019 vierailukeskuksessa kävi jo 18 000 henkeä ja päätettiin perustaa oma ravintola. Viime vuonna oli vakaa aikomus rikkoa 20 000 kävijän raja. "Se jäi haaveeksi. Meillä kävi noin 9 000 ihmistä, joista heinäkuussa puolet", Sivula avaa koronavuoden vaikutusta.

Sivulan mukaan vierailukeskuksessa on käynyt ihmisiä ympäri maailmaa. Onpa jopa New Yorkista lentänyt kolme ihmistä Suomeen vain käydäkseen Isossakyrössä katsomassa Kyrön tislaamoa.

"Toki 90 prosenttia vieraista on tullut sadan kilometrin säteeltä. Esimerkiksi Wärtsilä käyttää paljon meidän palveluja, ja sitä kautta saadaan kansainvälistä näkyvyyttä."

Kyrön tislaamon liikevaihto vuonna 2019 oli 4,5 miljoonaa euroa ja vierailukeskuksen 750 000 euroa.

Lue myös:

Kyrö Distilleryn Koskue valittiin maailman parhaaksi kypsytetyksi giniksi: "Kotimainen ruistisle antaa hennon pippurisuuden"

Isonkyrön poikabändi tekee rukiista voittoisaa Napue-giniä

Johannes Tervo
Tony Sivula esittelee vieraille myös tislaamon uutta rakennusta laitteineen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Video: Omenamehun tekoon löytyi näppärä apu, kun yli 80-vuotiaan käsivoimat loppuivat – näin toimii hydraulinen prässi mehun puristuksessa

Söin täällä: Hangossa on turvasatama, jonka kala kohottaa mieltä

Aamiaisista tuli Lapland Hotelsin hittituote: "Meillä on pohjoisessa maailman parhaat raaka-aineet"

Omenoiden puristuksen uuteen suosioon on yksi syy – eikä se ole runsas sato