Ruoka

"Kokeilemalla selviää, toimiiko mahla oluessa vai ei" – erä suomalaista puueliksiiriä porisee jo Hartwallin olutkattiloissa

Helposti pilaantuvan mahlan kuljetusketju panimoon on vielä ratkaisematta. Valmista tuotetta pitää odottaa kaupan hyllylle vielä vuosi tai kaksi.
Mikko Makkonen
Huhtikuussa kerättyyn, Hartwallille toimitettuun 1 500 mahlalitraan tarvittiin 120 koivua, joista saatiin 7–10 litraa mahlaa per päivä. Kuvituskuva.

Koivun mahla on suomalaisen metsän eliksiiri, jonka hyödyntäminen elintarvikkeissa ja kosmetiikkatuotteissa on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Mahlan mahdollisuuksia tutkitaan myös Lahdessa Hartwallilla, jonka olutkattiloissa on parhaillaan käymässä ensimmäinen koe-erä mahlalla rikastettua olutta, yhtiö tiedottaa.

Panimomestari Bill Brinkmannille mahla on uusi ja kiinnostava raaka-aine. Hän luonnehtii sen koostumusta maitomaiseksi ja makua hieman kukkaismaiseksi.

"Mahlan maku on hyvin hento ja aavistuksen makea. Ensimmäinen haasteemme on keksiä keino, jolla se saadaan esille myös lopputuotteessa. Kokeilemalla selviää, toimiiko mahla oluessa vai ei, mutta oluen valmistukseen se sopii nestemäisenä raaka-aineena joka tapauksessa hyvin", Brinkmann toteaa.

Brinkmann on jo päässyt maistamaan mahlaoluen ensimmäistä koe-erää. Hän sanoo, että ensimaistelun perusteella maku on lupaava.

"Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miltä lopullinen tuote tulee maistumaan, sillä oluen kypsyminen on vielä kesken.".

Jos pilotti etenee onnistuneesti, valmis mahlaolut nähdään kauppojen hyllyillä mahdollisesti vuoden tai kahden kuluttua. Vielä on ratkottavana muun muassa mahlan logistinen ketju, sillä pastöroimaton mahla säilyy vain muutamia päiviä ja pastöroitunakin korkeintaan 3-4 viikkoa.

"Puusta tuleva tuote käy suoraan tuotantoprosessiin, mutta tulee suunnitella tarkkaan, kuinka mahla kerätään, tiivistetään ja miten se varastoidaan sekä toimitetaan tuotantolaitokseen eli meille tai vaikkapa leipomoon. Tämän ketjun suunnittelusta tulevat hyötymään myös muut elintarviketeollisuuden toimijat", Hartwallin automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjanen toteaa.

Hartwallilla kokeillaan jatkuvasti monenlaisia uusia raaka-aineita. Mahlaoluen valmistus liittyy Mahlaa metsästä markkinoille -hankkeeseen, jossa on tavoitteena kehittää mahlan jalostusarvoa ja sen keräysmallia sekä pilotoida mahlan käyttöä elintarviketeollisuudessa.

Lahden Seudun Kehitys LADECin hallinnoiman Mahlaa metsästä markkinoille -hankkeen lisäksi mahlan uusia käyttökohteita ideoidaan Lahdessa myös LAB ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa Mahla – koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle.

"Suomen Metsäkeskuksen selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä on 750 hehtaaria mahlan teollisen mittakaavan tuotantoon soveltuvia koivikoita, joista voi keväisin valuttaa mahlaa. Mahlan talteen ottaminen ei vaikuta koivujen hyvinvointiin", sanoo Lahden Seudun Kehitys LADECin ympäristöasiantuntija Jukka Selin.

Lue lisää:

MT selvitti maaseudun kuntien 50 kovinta yritystä – vienti siivitti koivumahlayhtiön 79 prosentin kasvuloikkaan Tohmajärvellä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Helteet palaavat, huolehdi nestetasapainosta – ravitsemusterapeutti neuvoo, mitä asioita nesteytyksessä kannattaa ottaa huomioon

Haluatko syödä jauhelihapihvisi mediumina? Viranomaiset varoittavat erityisesti lapsia ja iäkkäitä koskevasta sairastumisvaarasta

Dansukkerin Hyytelösokeri Multi -eriä vedetään takaisin — syynä sallitun rajan ylittävät etyleenioksidi-pitoisuudet.

Söin täällä: Maailman pohjoisin vegaaniravintola tarjoaa maukasta ruokaa ja villejä juomia