Mummo laittoi Kreikan talouskurjuutta paenneiden teinipoikien taskuun makeisreseptin – reissun seurauksena syntyi 90-vuotias lakutehdas, jonka mieleenpainuvaa mainosrallatusta ei enää tänä päivänä julkaistaisi

”Söin aikoinaan lakua puoli kiloa päivässä, mutta olen muuttanut tapojani, vaikka karkkikauppias olenkin. Syön edelleen vähän melkein päivittäin ja hoidan samalla laadunvalvontaa”, Jean Karavokyros nauraa tehtaanmyymälässä Vantaalla. Kuva: Kari Salonen

Sirkkalaku, lakritsin makuinen energiajuoma, salmiakilla ja suklaalla kuorrutettu popcorn, mustikkahalva, vegaanilakritsi, gluteeniton kauralakritsi.

”Jos joku sanoo, että meillä ei innovoida, erehtyy. Ollaan oltu monesti ensimmäisiä”, makeisvalmistaja Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros nauraa.

Osa uutuuksista on jäänyt elämään, osa ei.

”Osaamistamme ovat lakritsi ja salmiakki ja kaikki, mitä lakusta voi keksiä. Lanseerasimme ensimmäisinä suuremmassa mittakaavassa suklaalakukuulat, ja olemme niissä markkinajohtaja edelleen. Hyvä merkki onnistumisesta on, jos muut tulevat perässä ja yrittävät kopioida tuotteen.”

Halvan keksintö on myös vuonna 1951 keksitty Lakumatto, jonka muoto suojattiin viitisen vuotta sitten. Klassikoihin kuuluvat niinikään Vanhat autot ja salmiakkijauhetäytteinen Pommix.

”Pommix on hyvä osoitus siitä, että kun toimme 1980-luvun alun tuotteet takaisin markkinoille, se on ollut retrobuumissa ihan menestysprojekti. Vanhat brändit saivat uutta elämää.”

Korona vaikutti karkkitehtaaseen niin, että se sulki irtokarkkihyllyt, lopetti laiva- ja lentokenttämyyntiä ja vähensi vientiä. Toisaalta pakattujen makeisten myynti kotimaassa kasvoi.

• Perustettu vuonna 1931.
• Omistajina Jean Karavokyros, veli Nikos Wallner ja äiti Sonja Karavokyros. Äitiä voi nähdä myymälässä tiskin takana.
• Liikevaihto 14 miljoonaa euroa, henkilöstöä 90.
• Valmistaa 250 tuotetta, joista suklaalakukuulat ja Wanhan ajan laku ovat Suomen myydyimpiä lakritsituotteita.
• Tuo ulkomailta suklaatuotteet, lehmätoffeet, vaahtokarkit ja vuoden alusta myös puru- kumit.
• Lakritsit ja salmiakit 80 prosenttia liikevaihdosta, jouluna myydään myös marmeladeja.
• Vientiin menee yli puolet lakritsista, tärkeimpinä kohteina Pohjoismaat, Eurooppa, Australia, Etelä- Afrikka ja Israel, jonne menee Pohjois-Amerikan ohella kosher-lakritsia.
• Valmistaa myös tilaajan tuotemerkeillä kaupoille ja vientiin.
• ”Yrityksestämme on tullut paljon ostotarjouksia, mutta meille perheyrittäjyys on tärkeää.”

Koko mies esiintyi lakumatossa vuosina 1951–2000. Sitten lähti vartalo ja kuutisen vuotta sitten silmät ja suukin. Kuva: Kari Salonen

Lakritsivalmistajat myivät tuotteitaan vuosikymmeniä tummaihoisten ihmisten avulla. Halva muistetaan hyväntuulisen mustaihoisen Delta Rhythm Boys -kvartetin rallatuksesta ”Tännän ostetaan, Halvan maukasta lakritsaa”.

Mainos ei menisi nyt enää minkään seulan läpi, koska sitä pidettäisiin rasistisena. Samoin kävi Halvan pakkauksille ennen kaikkea ulkomailta tulleen palautteen vuoksi: aluksi niissä esiintyi kokovartalollaan musta hahmo, 2000-luvun alussa enää silmät ja suu.

”Siitäkin luovuttiin kuutisen vuotta sitten. Muutos tuli nopeasti, ja se yllätti, että vaikka meistä siinä oli vain kaksi silmää ja suu, assosiaatio vanhaan kuvaan oli vahva. Ajattelimme, ettei se ole meille mikään elinehto, vaikka tärkeä historiallinen elementti olikin”, Karavokyros sanoo.

Niinpä kasvotkin poistettiin paketeista kuutisen vuotta sitten. ”Me seurasimme yleistä keskustelua, ja pyrimme olemaan mahdollisimman neutraaleja. Jos symboli herättää vääränlaista mielikuvaa ja närää, emme tietenkään halua syrjiä tai ärsyttää ketään.”

Saman keskustelun ja muutoksen kokivat muutkin valmistajat.

Monella on vanhoja makeisrasioita vielä tallella. Kuva: Kari Salonen

Halvan toivat Suomeen Jeanin isoisän veli Jean ja isoisä Michael Karavokyros. He lähtivät alaikäisinä poikina Kreikasta Venäjälle töitä etsimään. Taskussa oli halvaresepti, jonka isoäiti laittoi mukaan makeanhimon varalta.

Pojat päätyivät töihin halvatehtaalle Pietariin, mutta pakenivat sisällissodan alta, ja lähin maa oli Suomi.

”Alunperin he lähtivät Kreikasta, koska taloudellinen tilanne oli siellä yhtä kurja kuin nyt muutama vuosi sitten. Suomessa he huomasivat, että siirtomaatavarakauppa ja halvan menekki on Suomessa suurta, ja alkoivat valmistaa halvaa vuonna 1927 itse isoäitinsä reseptillä. Oma yritys pantiin pystyyn vuona 1931, ja siitä alkaa meidän ajanlaskumme.”

Tehdas valmisti 1940-luvulle asti halvaa ensin vanhassa maitokaupassa Kruununhaassa, sitten Sederholmin talossa vuodesta 1942 ja lopulta omissa tehdastiloissa Pitäjänmäellä vuonna 1956. Sodan aikaan valmistettiin halvan sijasta kovia makeisia ja mehuja, ja pian myös lakritsia.

Lakritsin pääainesosia ovat vehnäjauhot, sokerisiirappi eli melassi ja lakritsijuuresta saatava lakritsiuute.

”Salmiakki on lakritsi plus suola. Halvaa teemme edelleen tismalleen niin kuin silloin ennen. Menekki on kasvanut koko 2000-luvun, kun kokkailubuumi lähti liikkeelle”, Karavokyros kertoo.

Halva valmistetaan tahinista eli kylmäpuristetuista seesaminsiemenistä ja siirapista. Sitä syödään Kreikassa ja Turkissa sellaisenaan kahvin kanssa, sekoitetaan jäätelöön ja käytetään leivonnaisiin.

Kahden lakritsilinjaston tehdas on yhä Pitäjänmäellä, ja varasto, toimisto ja tehtaanmyymälä vuodesta 2003 Vantaan Tammistossa.

Jean Karavokyros esittelee historiahyllyn edessä tämän hetken hittituotteita. Kuva: Kari Salonen

Entä Kreikka, kuinka paljon perustajien jälkeläistä harmittaa, että isoisä sattui asettumaan juuri tänne pitkän talven pimeään Suomeen?

”Olemme tyytyväisiä, että yritys on perustettu Suomeen, vaikka aina välillä unelmoimmekin Kreikan aurinkoisista ja lämpimistä säistä. Yrityksestä olisi tuskin tullut lakritsin ja salmiakin erikoisosaaja Kreikassa.”

Sukua on edelleen paljon Kalymnosin saarella lähellä Rodosta.

”Kreikan kielellä selviän vain arkikeskusteluista, valitettavasti! Kreikan opiskelu jää eläkeharrastukseksi.”